Julkaistu: 10.06.26
Olemassa olevaan Rantaradan raideinfrastruktuuriin panostaminen ensi hallituskaudella ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys
Uudenmaan liitto on 9.6. informoinut maakuntavaltuustoa ja 10.6. Uudenmaan kuntajohtajia liiton uusista edunvalvonnan linjauksista, liikennehankkeiden edunvalvonnan prioriteeteista ja hallitusohjelmatavoitteista 2027–2031. Rantaratatyöryhmä kiittää liittoa siitä, että se on nyt huomioinut eurooppalaisiin liikennekäytäviin liittyvän Turun ja Helsingin välillä jo olemassa olevan TEN-T yhteyden, Rantaradan.
Rantarata ei ole vain junarata, se on läntisen Suomen kasvuväylä.
Väyläviraston sanoin: Rantarata ei ole vain junarata, se on läntisen Suomen kasvuväylä. Rata on palvellut lähijuna- ja kaukoliikennettä yli 100 vuotta ja yhdistää rannikon kaupungit, työssäkäyntialueet ja palvelut toisiinsa joka päivä.
Rantarata yhdistää Suomen Eurooppaan myös Hanko-Hyvinkää radan ja Hangon sataman kautta. Lisäksi sillä on huomattavaa merkitystä Suomen huoltovarmuudelle ja puolustukselle, yhdistäen pääkaupungin länteen, merivoimien varuskuntia Raaseporin Tammisaaressa ja Kirkkonummella sekä DCA-alueita, puolustusteollisuutta, useita muita syväsatamia ja jopa lentokentän Hangossa. Radan varrella on teollisuutta ja työpaikkoja, lupaavia uusia investointeja ja jo toteutuneita merkittäviä investointeja ja suurta kasvua, kuten Prysmian, Ericsson, Sisu Auto, Fiskars, Forcit ja Hangon kemianteollisuuden klusteri.
Länsi-Uudenmaan rannikkokunnat (Kirkkonummi, Siuntio, Inkoo, Raasepori ja Hanko) ovat suunnitelleet maankäyttönsä ja kasvunsa pitkälti Rantaradan ympärille. Alueen väestömäärän ennustetaan lähestyvän 100 000 asukasta vuoteen 2050 tultaessa. Matkustajamäärien ennustetaan Väyläviraston mukaan kasvavan jopa yli 20 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kun väestö ja työpaikat keskittyvät radan vaikutusalueelle.
Uudenmaan liitolta edellytetään nyt selkeää ja tehokasta edunvalvontatyötä yhdessä kuntiemme kanssa, jotta seuraavassakin hallitusohjelmassa huomioidaan Rantaradan konkreettinen hyöty koko Suomelle. Rantarataan panostaminen on nopeasti vaikuttava, kustannustehokas ja kestävän kehityksen mukainen tapa saavuttaa Suomen läntiseen raideinfrastruktuuriin liittyvät kehitystarpeet. Julkisen talouden tilanne ja kansainvälinen epävarma turvallisuustilanne edellyttävät itsestään selvää panostusta Rantarataan.Panostukset peruskunnossapitoon ja kapasiteetin nostoon eivät ole seuraavalla hallituskaudella enää valinnaisia; Rantaradan kunnossapito on välttämättömyys ainoana olemassa olevana raideyhteytenä Helsingin ja Turun välillä.
Uudenmaan liiton vaikuttamistavoitteita tulee pikaisesti täsmentää numeroilla, jotta Rantaradan panostusten panos–tuotos-suhde, josta löytyy jo viranomaisten laskelmia, tulee näkyväksi myös liiton toiminnassa. Noin 150 miljoonalla rata olisi toimintavarma ja nopea pitkälle tulevaisuuteen. Lisäksi Uudenmaan liiton tulee tehdä selvä ja jäsenilleen avoin EU-vaikuttamisen suunnitelma liikennehankkeisiin liittyen.
Rantaratatyöryhmä
Kirkkonummen, Siuntion, Inkoon, Raaseporin ja Hangon kunnan-/kaupunginhallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat sekä kunnan-/kaupunginjohtajat