Julkaistu: 17.12.25
Persöfladanin valuma-alueelle Raaseporiin on juuri valmistunut vesienhallintakokonaisuus, joka koostuu muun muassa kosteikosta, pohjakynnyksistä ja sedimentointialtaista. Kokonaisuus parantaa alueen vesienhallintaa, vähentää ravinnekuormitusta ja vahvistaa luonnon monimuotoisuutta. Maa- ja metsätaloudesta tulevat ravinteet rehevöittävät sisävesiä ja Itämerta. Näkyvä seuraus ovat esimerkiksi jokakesäiset sinileväkukinnot ja samea vesi.
Kokonaisuus toteutettiin kaupungin, järjestöjen, yritysten ja maanomistajan yhteistyöllä. Vetovastuussa olivat Raaseporinjoki ja Snappertunan sisäsaaristo -hanke ja WWF Suomi. Lidl Suomi rahoitti kokonaisuuteen kuuluvan kosteikon, ja kohteessa on käytetty Rudus Oy:n lahjoittamia kiviä. Maanomistajan avoin ja aktiivinen osallistuminen mahdollisti hankkeen toteutuksen, sillä kokonaisuus toteutettiin hänen kiinteistöllään.
“Ilman maanomistajia tällaiset projektit eivät olisi mahdollisia – rakennetaanhan kohteet heidän mailleen. Paikalliset maanomistajat lähtevät mukaan rakennuttamaan kosteikkoja tai muita vesienhallintaratkaisuja monista syistä. Joillekin se helpottaa tulvien hallintaa, ja monille luontoarvojen tukeminen itsessään on tärkeää. Halutaan parantaa ympäristön tilaa ja säilyttää hyvinvoiva luonto myös tuleville sukupolville”, sanoo Raaseporinjoki-hankkeen hankepäällikkö Sara Vaskio.
Syksyn haastavista ja erityisen märistä sääolosuhteista huolimatta kokonaisuus valmistui aikataulussa. Tämä korostaa hyvän yhteistyön merkitystä ja hankkeen toimijoiden vahvaa sitoutumista.
Kosteikot ja muut vesienhallinnan toimet pidättävät tehokkaasti vettä rankkasateiden aikana, vähentävät tulvariskiä alapuolisilla pelloilla sekä tasaavat virtaamia ja ehkäisevät eroosiota. Lisäksi ne pidättävät ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden päätymistä vesistöihin ja edelleen Itämereen.
Valmis kohde tarjoaa myös arvokkaita uusia elinympäristöjä erityisesti linnustolle. Alueelle odotetaan saapuvan nopeasti vesilintuja ja kahlaajia hyödyntämään ravinteikasta ja suojaisaa elinympäristöä. Hyötyjiä ovat myös hyönteiset, sammakkoeläimet ja muu kosteikkoluonto.
WWF Suomen meriasiantuntija Iiris Kokkonen korostaa eri osapuolten roolia:
“Kaupunki, järjestöt, yritykset ja maanomistajat – kaikki tuovat oman panoksensa yhteiseen tavoitteeseen. Juuri tällainen yhteistyö synnyttää pysyvää ympäristömuutosta ja tukee samalla alueen viljelyolosuhteita. Tämä vesienhallintakokonaisuus on hyvä näyttö valuma-alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä.”
Raaseporin kaupunki jatkaa valuma-aluekunnostuksia yhdessä eri toimijoiden kanssa. Persöfladanin toimet ovat tärkeä osa suurempaa kokonaisuutta, jossa vahvat ympäristöhyödyt, tulvariskien hallinta ja yhteistyö kulkevat käsi kädessä.
Maalla syntyneet ravinteet pysäytetään ennen kuin ne päätyvät mereen – yhdessä se onnistuu.
Raaseporinjoki ja Snappertunan sisäsaaristo -hanketta tuetaan ympäristöministeriön myöntämällä 154 770 euron avustuksella vuosille 2025–2026. Hankkeen tavoitteena on ohjelman mukaisesti edistää vesien ja Itämeren hyvää tilaa.
Persöfladan info
- Persöfladan on matala ja sulkeutuva merenlahti (flada) Raaseporissa ja kuuluu Lounaisen sisäsaariston pintavesityyppiin.
- Vesi on rehevöitynyttä ja flada on monessa kohdassa järviruokokasvuston peitossa
- Persöfladan ja Totalfladan muodostavat monipuolisen lintuvesikokonaisuuden. Ne kuuluvat valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja ne on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi lintualueiksi.
- Lahden veden laatu ja linnusto tekevät alueesta tärkeän kohteen kosteikko- ja vesienhoitohankkeille, joilla pyritään vähentämään rehevöitymistä ja parantamaan Itämeren tilaa.
Vesienhallinnan sanastoa
- Kosteikko. Alue, joka on pysyvästi tai tilapäisesti veden peitossa ja jossa kasvaa vesi- ja kosteikkokasvillisuutta. Kosteikot tasaavat virtaamia ja ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kasvi- ja eläinlajeille.
- Pohjakynnys. Kivistä rakennettu, veden virtausta sääntelevä rakenne uomassa. Kynnys hidastaa veden virtausta ja ravinteiden kulkua. Edullinen ja tehokas toimenpide.
- Sedimentointiallas. Pienikokoinen allas, jonka tehtävä on pidättää valumavesien mukana kulkeutuvaa kiintoainetta, joka altaan nimen mukaisesti kerrostuu eli sedimentoituu sen pohjalle.