Julkaistu: 27.08.26
Elämää Karjaan asemalla – Karjaan asemapäälliköt 1874- 2010
Karjaan rautatieaseman historiaa
Karjaan rautatieasema perustettiin alun perin Hangon–Hyvinkään rautatietä varten, ja se otettiin käyttöön vuonna 1873. Muutamaa vuotta myöhemmin tappiolliseksi osoittautunut toiminta johti rautatieyhtiön siirtymiseen valtion omistukseen.
Karjaasta tuli risteysasema vuonna 1899, kun Karjaa–Turku-rataosuus avattiin liikenteelle. Ennen radan avaamista yleiselle liikenteelle arvovaltainen kutsuvierasjoukko matkusti lauantaina 28. lokakuuta 1899 juhlajunalla Karjaalta Turkuun.
Uuden Suomettaren kirjeenvaihtaja kuvasi Karjaan rautatieasemalta lähtenyttä kutsuvierasjoukkoa seuraavasti:
”Toisen luokan odotussaliin mahtui koko seurueemme, senaattoreineen, wirastopäälliköineen, ylempine ja alempien wirkamiehineen ja insinööreineen, kaikkiaan noin 60 henkeä, sanomalehtien kirjeenvaihtajat niihin luettuina. Söimme ja joimme itsemme kylläiseksi – ja maksoimme, sillä tällä kertaa ei tarjonnut waltio ilmaiseksi muuta kuin kyydin.”
Uusi Aura -lehden toimittaja kirjoitti:
”Klo 8 aamulla lähti sitten tarkastusjuna liikkeelle hywin pitkänä ja mahtawana, kaksi weturia edessä. Edellinen weturi oli koristeltu useammanlaatuisilla lipuilla ja waakunalla, joka kuwasti karhun päätä. Ympärillä kirjoitus: Deus protector noster (Jumala suojelijamme).”
Myös Sanomia Turusta -lehden toimittaja kuvasi päivän tapahtumia:
”Tämä uusi rautatie luowutettiin eilen wirallisesti rautatiehallituksen huostaan. Wiranomaiset tarkastiwat eilen junan. Toispäiwän iltana kello 7 lähti Helsingistä ylimääräinen juhlajuna Turun-Karjan radan awajaisiin. Tarkastusjunassa seurasi mukana noin 60 kutsuttua wierasta, joiden joukossa senaattorit von Troil, Schauman, Bergbom ja Ignatius sekä rautatiehallituksen päätirehtööri Strömberg… (…) Matkalla pysähdyttiin kaikilla asemilla ja tarkastettiin asemahuoneita. Joka asemalla oli enemmän tai wähemmän yleisöä, hurraten ja huiskuttaen nenäliinojaan. (…) Turkuun saawuttiin kello 1/2 5 i. p., jonka jälkeen mentiin Phoenixiin, missä syötiin yhteiset päiwälliset, joissa ei mitään puheita pidetty.”
Nykyinen asemarakennus on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1898.
Karjaan ja Pasilan välinen rataosuus avattiin liikenteelle vuonna 1903.
Karjaan asemapäälliköt 1874–2010
Karjaan ensimmäinen asemapäällikkö löytyy Rautatiehallituksen matrikkelista 1868–1889, joka sisältää muun muassa Karjaata koskevia tietoja.
Vuonna 1848 syntynyt Johan Gustaf Sundvall valmistui ylioppilaaksi toukokuussa 1868 ja työskenteli kirjanpitäjänä rautateiden liikenneosastolla vuoteen 1873 saakka. Hän erosi tehtävästään syyskuussa 1873, minkä jälkeen hänet nimitettiin Karjaan väliaikaiseksi asemapäälliköksi ja vuodesta 1875 lähtien vakinaiseksi asemapäälliköksi.
Karjaalle Sundvall jäi koko työuransa ajaksi. Hänen uransa päättyi hänen kuolemaansa huhtikuun lopulla 1907. Häneltä jäivät puoliso Aina Elvira Silfverberg sekä ensimmäisestä avioliitosta syntyneet pojat John ja Gustaf Adolf.
Mutta millainen oli Johan Gustaf Sundvallin ja hänen perheensä elämä Karjaalla?
Johan Gustaf Sundvall syntyi 21.8.1848 Uudessakaupungissa porvari Johan Henrik Sundvallin ja Maria Juliana Sundvikin perheeseen. Perhe asui tuolloin Suurikkalan korttelissa, josta se muutti myöhemmin Pentin kortteliin. Siellä isä Johan Henrik kuoli vuoden 1854 alussa.
Johan Gustaf lähti opiskelemaan ja valmistui ylioppilaaksi toukokuussa 1868. Vuonna 1873 hän muutti Helsinkiin. Tuolloin hän oli jo ehtinyt avioitua ortodoksista uskoa tunnustaneen Olga Parastchukin kanssa.
Pariskunnan ensimmäinen lapsi, John, syntyi Karjaalla vuonna 1874. Toinen lapsi syntyi kuolleena kevättalvella 1877, ja seuraavan vuoden joulukuussa Olga menehtyi keuhkotautiin vain 25-vuotiaana. Tuolloin perheeseen kuului myös Olgan äiti Karoliina Parastchuk, joka asui heidän kanssaan Karjaan Kiilan kylän asemamiljöössä.
Uuden puolisonsa Sundvall löysi niin ikään Karjaalta. Vuonna 1885 hän avioitui Aina Elvira Silfverbergin kanssa. Aina Elviran sukujuuret ulottuvat muun muassa Tammisaareen, jossa hänen isänsä Adolf syntyi vuonna 1800 nahkurin poikana. Aina Elvira itse syntyi Karjaalla vuonna 1855.
Johan Gustafin ja Aina Elviran liitosta syntyi yksi poika, Gustaf Adolf, vuonna 1887.
Galleria Promenade (Laaksokatu 4, kulttuuritalo Fokus ) on avoinna ma & to 11-19, ti, ke & pe 10-17, la 10-14, su suljettu
Lämpimästi tervetuloa!