Raaseporin kaupunki vastaanottaa syyskuussa 31 kiintiöpakolaista – etsii vapaaehtoisia ystäväperheitä

Raaseporin kaupunki valmistautuu vastaanottamaan syyskuussa 31 kiintiöpakolaista. Ryhmään kuuluu 12 aikuista ja 19 lasta, jotka saapuvat kaupunkiin osana Suomen kansallista pakolaiskiintiötä. Samalla kaupunki etsii asukkaita, jotka haluavat toimia vapaaehtoisina ystäväperheinä ja auttaa uusia asukkaita pääsemään hyvään alkuun uudessa kotikaupungissaan.

Raaseporiin saapuvat kiintiöpakolaiset kuuluvat Suomen vuosittaiseen 500 henkilön pakolaiskiintiöön. Toisin kuin turvapaikanhakijoille, kiintiöpakolaisille on myönnetty YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n pakolaisasema jo ennen heidän saapumistaan Suomeen. Henkilöt valitaan yhteistyössä suomalaisten viranomaisten ja UNHCR:n kanssa.

Kaupunginhallitus päätti korottaa vuoden 2026 pakolaiskiintiön 25 henkilöstä 50 henkilöön, koska kiintiöpakolaisille tarvittiin lisää kuntapaikkoja. Päätös tukee myös kaupungin strategisia tavoitteita.

– Korotus tehtiin tarpeeseen saada lisää kuntapaikkoja kiintiöpakolaisille. Samalla päätös tukee kaupungin tavoitetta lisätä muuttovoittoa ja vahvistaa väestökehitystä, kertoo Raaseporin elinkeinojohtaja Anna Mäkelä.

Pitkä kokemus vastaanottamisesta ja kotouttamisesta

Raasepori on vastaanottanut kiintiöpakolaisia vuodesta 1990 lähtien, jolloin ensimmäinen ryhmä saapui Karjaalle. Vastaanottamalla kiintiöpakolaisia kaupunki osallistuu Suomen kansalliseen pakolaiskiintiöohjelmaan ja tarjoaa pakolaisaseman saaneille mahdollisuuden rakentaa turvallista tulevaisuutta uudessa kotimaassaan.

Kaupunki tarjoaa uusille asukkaille monipuolista tukea kotoutumispalvelujen kautta. Tuki sisältää muun muassa neuvontaa, asumiseen liittyviä palveluja, varhaiskasvatusta, koulutusta, kielenopetusta sekä suomalaisen yhteiskunnan toimintaa koskevaa ohjausta. Tavoitteena on auttaa yksilöitä ja perheitä löytämään nopeasti paikkansa uudessa ympäristössä.

TE-uudistuksen myötä Raaseporilla on vuodesta 2025 lähtien kokonaisvastuu kotouttamispalveluista Hangossa, Inkoossa ja Raaseporissa. Tämä mahdollistaa koulutuksen, neuvonnan ja muiden palveluiden aiempaa paremman yhteensovittamisen.

Kaksikielisessä Raaseporissa kiintiöpakolaiset voivat valita, kotoutuvatko he ruotsin vai suomen kielellä. Ensimmäisten viikkojen aikana perheille järjestetään myös tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, opetuksesta ja kielivaihtoehdoista.

– Haluamme, että Raaseporiin saapuvat tuntevat itsensä tervetulleiksi heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja saavat mahdollisuuden rakentaa täällä turvallisen arjen, sanoo kotouttamispalvelujen päällikkö Karin Ljung-Hägert.

Ystäväperheillä tärkeä rooli kotoutumisessa

Merkittävä osa kotoutumisesta tapahtuu virallisten palvelujen ulkopuolella, tavallisissa arjen kohtaamisissa. Siksi Raaseporin kaupunki etsii nyt vapaaehtoisia ystäväperheitä, jotka voivat auttaa uusia asukkaita tutustumaan ympäristöönsä ja luomaan uusia sosiaalisia verkostoja.

Ystäväperheenä toimiminen voi tarkoittaa esimerkiksi lähialueeseen tutustumista, kahvihetkiä, yhteisiä retkiä tai suomen ja ruotsin kielen harjoittelua. Tehtävä ei edellytä erityisosaamista.

– Tärkeintä on lämmin kohtaaminen ja halu olla tukena. Meillä on erittäin myönteisiä kokemuksia ystäväperhetoiminnasta aiemmilta vuosilta, ja haluamme kiittää kaikkia mukana olleita ystäväperheitä heidän arvokkaasta panoksestaan, Karin Ljung-Hägert sanoo.

Ystäväperhetoiminnasta kiinnostuneille järjestetään koulutus- ja infotilaisuus torstaina 27. elokuuta klo 18.00–20.00 Agorassa, Keskuskatu 59, Karjaa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: migrantservices@raseborg.fi

Faktaa kiintiöpakolaisista

• Kiintiöpakolainen on henkilö, joka on joutunut jättämään kotimaansa ja jolle UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman.
• Suomi vastaanottaa vuosittain kiintiöpakolaisia eduskunnan päättämän pakolaiskiintiön mukaisesti.
• Suomen pakolaiskiintiö on 500 henkilöä vuodessa.
• Kiintiöpakolaisille myönnetään oleskelulupa jo ennen Suomeen saapumista.