Julkaistu: 31.03.26
Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) selvittää Raaseporissa ja Lohjalla taajamista muodostuvien valumavesien haitta-aineiden riskejä pohjavesille. Taajama-alueilla hulevedet ovat yleensä merkittävin maaperään ja vesiin päätyvien ravinteiden ja haitta-aineiden lähde.
LUVY toteuttaa hanketta Länsi-Uudellamaalla Karjaan Malmkullan teollisuusalueella sekä Lohjan taajama-alueella. Lohjan keskustan taajama sijaitsee pohjavesialueella ja Lohjanjärven rannalla, joten hulevesillä on merkitystä sekä pohjavedelle että Lohjanjärvelle. Keskiössä olevien PFAS-yhdisteiden lisäksi tarkastellaan muiden haitta-aineiden, kuten raskasmetallien ja torjunta-aineiden, kulkeutumista hulevesissä ja niiden aiheuttamaa riskiä.
Per- ja polyfluoratut alkyyliyhdisteet (PFAS) ovat ihmisen valmistamia orgaanisia kemikaaleja, joita on käytetty laajasti sekä teollisuudessa että kuluttajatuotteissa. PFAS-yhdisteet ovat erityisen kestäviä ja vaikeasti hajoavia, minkä vuoksi yhdisteitä kutsutaankin ”ikuisuuskemikaaleiksi”. Erityistä huolta aiheuttavat näiden yhdisteiden kulkeutuminen hulevesien mukana maaperään ja edelleen pohjaveteen. PFAS-yhdisteet voivat kertyä ihmisiin ja eliöihin sekä aiheuttaa pitkäaikaista kuormitusta pohjavesille ja vesistöihin.
”Sekä pohjavesien suojelun että Lohjanjärven kunnostuksen näkökulmasta on tärkeää saada tarkempaa tietoa hulevesien mukana kulkeutuvista haitta-aineista. Hankkeen avulla ymmärrämme mahdollisia riskejä paremmin ja sitä, miten niitä voidaan hallita. Tulokset tukevat kaupungin suunnittelua ja käytännön toimia hulevesien käsittelyssä,” sanoo Lohjan ympäristöpäällikkö Jarkko Koskela.
Raaseporissa hanke keskittyy Karjaan 1-luokan pohjavesialueeseen, jonka läpäisevä hiekkamaa ja Malmkullan teollisuusalue tekevät siitä hankkeen kannalta kiinnostavan alueen. Karjaan kohdealueella tarkastellaan PFAS-yhdisteiden lisäksi esimerkiksi raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä.
”Malmkullan alla on suuria pohjavesivarantoja, ja niiden yhteys vedenottamoon on tuntematon. Koska hulevedet johdetaan pääasiassa avo-ojissa, mistä osa imeytyy maaperään, ne saattavat aiheuttaa todellisen riskin Karjaan juomavedelle,” kertoo ympäristötarkastaja Monika Österblad Raaseporista.
Hankkeessa tuotetaan tietoa, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää hulevesien käsittelyratkaisujen parantamisessa ja riskien hallinnassa. Hulevesien sisältämien haitta-aineiden riskit pohjavedelle – kulkeutuminen, hajoaminen ja riskien hallintakeinot -hanke toteutetaan Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) ja Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry (VHVSY) yhteistyönä, jossa kunnat ovat tiiviisti mukana.
Lue lisää: HUPORIS, Länsi-Uudenmaan vesienhoidon visio
Lisätietoja:
Maj Rasilainen
vesistö- ja kala-asiantuntija
aluekoordinaattori
maj.rasilainen@luvy.fi
045 7884 3283
Monica Österblad
ympäristötarkastaja, Raaseporin kaupunki
019 289 2368
monica.osterblad@raseborg.fi
Jarkko Koskela
ympäristöpäällikkö, Lohjan kaupunki
jarkko.koskela@lohja.fi
044 369 4416
Hulevesien sisältämien haitta-aineiden riskit pohjavedelle – kulkeutuminen, hajoaminen ja riskien hallintakeinot eli HUPORIS -hanketta rahoittaa ympäristöministeriö Ahti-ohjelmasta 156 000 eurolla, josta LUVYn osuus on 72 000 euroa. Länsi-Uudellamaalla hanketta rahoittavat myös Raaseporin kaupunki ja Lohjan kaupunki Lohjanjärvi 2050 -vesistövisiosta.
Teemme työtä osana Länsi-Uudenmaan vesistökunnostusverkostoa! Verkosto kokoaa yhteen alueen vesistökunnostajat ja jakaa tietoa vesien tilasta sekä siitä, miten jokainen voi itse vaikuttaa lähivesiin.
