Valmistava opetus

Valmistavaan opetukseen voivat osallistua 6-18 -vuotiaat maahanmuuttaja- tai maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Valmistava opetus kestää vähintään yhden lukuvuoden. Opetuksen tarkoitus on antaa oppilaille riittävä kielitaito ja osaaminen ikäryhmän mukaiseen yleisopetukseen.

Mikäli oppilaan valmiudet eivät riitä yleisopetuksessa selviytymiseen valmistavan opetuksen jälkeen esimerkiksi olemattoman koulutaustan vuoksi, hänelle tehdään henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan yhteistyössä erityisopettajien sekä kuraattorien kanssa. Oppilas voi osallistua valmistavaan opetukseen kaksi vuotta ja tarvittaessa myös pidempään.

Tukiopetus

Tukiopetusta annetaan valmistavan opetuksen jälkeen yleisopetuksessa joko suomen/ruotsin kielellä tai oppilaan omalla äidinkielellä. Kun tilanne vaatii, pystytään eri oppilaiden kohdalla hyvin monimuotoiseen erityisopetukseen.

Suomi / ruotsi toisena kielenä

Suomi / ruotsi toisena kielenä -opetusta pyritään antamaan peruskouluissa omana oppiaineenaan. Oppimäärältään se vaihtelee luokkatason mukaan ja se pyritään saamaan tuntimäärältään yhtä laajaksi kuin suomen- / ruotsinkielisten äidinkielen ja ruotsin/suomen oppimäärä. Mahdollisista uskonnon opetuksen tunneista voidaan myös käyttää S2/R2 opetukseen, jos oppilas ei osallistu uskonnon oppitunteihin.

Uskonnon opetus

Uskontokuntaan kuuluva oppilas on oikeutettu saamaan opetusta oman uskontonsa ja/tai elämänkatsomuksensa mukaisesti, jos samaan opetusryhmään on samassa koulussa kolme oppilasta ja jos oppilaan vanhemmat opetusta pyytävät. Uskontokuntaan kuulumattomat oppilaat osallistuvat elämänkatsomustiedon opetukseen. Uskonnonvapauslain mukaisesti opetusta voi antaa aiheeseen perehtynyt opettaja ja opetusta voidaan antaa suomen tai ruotsin kielellä.

Oma äidinkieli

Oman äidinkielen opetusta järjestetään kaikilla niillä kielillä, joissa vaadittava ryhmäkoko tulee täyteen. Opetusta annetaan peruskouluissa ja lukioissa kaksi tuntia viikossa, mikäli samaa kieltä puhuvia oppilaita on vähintään neljä.

Oman äidinkielen opinnot tukevat oppilaan kehittymistä kaksikieliseksi ja auttavat uuden maan kielen oppimisessa.

Kesäkoulutoiminta

Maahanmuuttajaoppilaille pyritään järjestämään kesäkoulutoimintaa kuntakohtaisesti tarpeen mukaan. Kesäkoulussa pyritään laajentamaan sekä ylläpitämään edellisenä lukuvuonna jo omaksuttua suomen tai ruotsin kieltä ja tukemaan oppilaan oman äidinkielen opintoja. Opetusta voidaan antaa, ryhmäkoon ollessa riittävän suuri, tyttö- ja poikaryhmissä, jolloin kesäkoulutoiminnan lapsia ja nuoria aktivoiva muu toiminta voidaan paremmin suunnata ryhmää kiinnostavaan toimintaan (jalkapallo, uiminen, kuvataiteet, käsityöt, musiikki).

Kielileirit

Länsi-Uudenmaan maahanmuuttajaopetus järjestää kielileirejä yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa kesäisin ja muiden lomien aikana. Lisäksi se tukee lasten ja nuorten kielileiritoimintaa kannustamalla oppilaita hakeutumaan valtakunnallisille leireille ja tekemällä yhteistyötä leirejä järjestävän tahon kanssa. Kielileireillä oppilaat saavat opetusta omalla äidinkielellään ja suomen tai ruotsin kielellä. Lisäksi he tapaavat muita maahanmuuttajalapsia ja -nuoria. Leirit luovat pohjaa eri kulttuurien kohtaamiselle ja monikulttuurisen yhteiskunnan hyväksymiselle.