Pari viikkoa sitten päätettiin että kulttuuritoimiston on parasta tutustua paremmin Raaseporin  kulttuuritarjontaan. Tammisaaren ja Karjaan tarjonnasta suurin osa onkin tuttua, mutta Pohja, Fiskari ja Pinjainen jäävät kuitenkin usein sivummalle – siksi valittiinkin tutustua näihin paremmin.

Perjantai aamuna suunnattiin sitten Pohjan Gillesgården maatalous ja kotiseutumuseoon. Mitä? Kuka? Missä?

Mitä? Vanhaa, vanhoja maatalouskoneita, valokuvanäyttely ”Hevonen – uskollinen palvelija ja ystävä”, näyttely maatalouden kehityksestä Pohjan alueella, moponäyttely ja kesän erikoisnäyttely ”Kylvöstä sadonkorjuuseen – maatalouden työvälineitä”.

Kuka? Pohjan kotiseutuyhdistys omistaa museon seitsemän rakennusta ja 3200 esinettä. Yhdistyksen jäsenet ja hallitus ylläpitää koko alueen yhteisin ponnistuksin.

Missä? Skarpkullassa, noin 8 kilometriä Pohjan keskustasta ja 10 kilometriä Tammisaaresta.

Valokuvat teksteineen toivat paljon eloa näyttelyyn – esineet saivat kontekstin, heräsivät eloon. Kiertue museon pihaa ympäri oli ajatuksia herättävä. "Miten piika on voinut asua tällaisessa huoneessa?" joku meistä kysyi. Meidän opas totesi että se varmaan on ollut hänelle suuri helpotus päästä ulos omaan taloon ja huoneeseen pienestä keittiöstä missä hän on joutunut nukkua koko talven koko perheen kanssa.

Vaikka Pohjan Gillesgården maatalous ja kotiseutumuseoon onkin vähän vaikeaa löytää, ja sinne onkin vähän matkaa, se on hyvin mielenkiintoinen paikka – kulttuuritoimisto suosittelee!

Pohjasta lähdettiin sitten Fiskarsiin. Pienen kävelyn ja maukkaan lounaan jälkeen vuorossa oli Fiskarsin museo. Käytiin katsomassa sekä perus- että ”Ylä-ruukki”-näyttelyä. Perusnäyttelyssä esitellään ruukkilaisten arkielämää 1800-luvulta 1940-luvulle asti ja ”Ylä-Ruukki” kertoo ruukin pajojen toiminnasta ja teollisuuden kukoistuksesta 1900-luvun alussa.

Fiskarsista lähteminen oli ikävää – oli aurinkoista ja lämmintä, ja ruukin romanttista ympäristöä ei millään halunnut jättää. Muistakaa että Fiskars ei ole kaukana – töidenkin jälkeen voi helposti hypätä autoon tai pyörälle ja kokea rento iltapäivä vaikkapa kumppaninsa, kavereittensa tai perheensä kanssa. Arkipäivinäkin voi elää vähäsen!

Matka jatkui Pinjaiseen. Täällä kohteenamme oli galleria Sköllersta Gård, jota ylläpitää Tatiana ja Alexandre Bakharev. Siellä on parhaillaan esillä Matti Hintikan, Kuutti Lavosen ja Kaisu Sirviön teoksia. Alexandre Bakharev piti meille pienen opastuksen, kertoi galleriasta, taiteilijoista, tekniikoista ym. Tämä oli todella kiinnostavaa! Sekä Tatiana että Alexandre Bakharev ovat nimittäin itsekin taiteilijoita, ja oli mielenkiintoista nähdä mitä ne etsivät teoksista meihin amatööreihin verrattuna. Alexandre Bakharevin oma näyttely alkaa 4.7. Tammisaaressa, Raaseporin kirjaston näyttelytilassa. Jos satutte käymään Pinjaisissa, älkää epäröikö, vaan ottakaa tilaisuus mennä katsomaan hienoa suomalaista taidetta.

Tämän jälkeen oli sitten taas ruvettava kunnon töihin. Kun aamupäivällä lähdettiin kulttuuritoimistosta oli auto pakattu täyteen kaiuttimia, vahvistimia, mikrofooneja, miksereitä ja kaikkea muuta. Kulttuuritoimisto oli nimittäin myös mukana järjestämässä kansainvälistä kesäjuhlaa Karjaan Serendipity Art-Cafèssa sinä perjantai iltana. Yhteistyössä,  Länsi-Uudenmaan Maahanmuuttajatoimiston, Produforum Västnylandin ja Children Crossing Cultures:in kanssa järjestettiin pieni monikulttuurinen tapahtuma. Mottona oli erilaisuuden ylistäminen ja monikulttuurisuuden kannustaminen. Vaikka sää ei ollutkaan puolellamme (jouduimme äkkiä siirtämään juhlan sisälle kun ei äänijärjestelmämme – eikä muuten yleisökään – tykkää sateesta) se ei estänyt meitä jatkamasta! Mahtava tunnelma ja muutenkin onnistunut ilta monenlaisen musiikin seurassa jätti varmasti hymyn monen huulille loppuillaksi.