Kuntaliitoksen jälkeen on syytä tarkastella avoimesti kaikkia organisaatiorakenteita. Jos mitään ei muuteta, vaan kaikki jatkuu ennallaan, jäävät liitoksen hyödyt kovin vähäisiksi. Tämän vuoksi olen avoimesti suhtautunut kaikkiin ajatuksiin ja ehdotuksiin rakenteiden uusimisesta Raaseporin näkökulmasta entisen kolmen kunnan näkökulman sijaan.

Sain vuosi sitten aikamoista ryöpytystä siitä hyvästä, että kannatin tämän KO-VNF-asian selvittämistä sivistyslautakunnassa. En edelleenkään oikein ymmärrä, miten muuten voisi toimia, jos haluaa jollain tavalla pyrkiä hyödyntämään kuntaliitoksen tuomat mahdollisuudet.

Sivistyslautakunta on jo vuosina 2010 ja 2011 käsitellyt vapaan sivistystyön tilannetta ja kehitysmahdollisuuksia. Rehtoreiden Hujanen ja Romberg analyysi ("Ajatuksia alueellisesta opetuksen ja hyvinvoinnin yhteistyöstä" 24.1.2011) osoitti, että tiiviimmällä yhteistyöllä olisi saavutettavissa suuria hyötyjä. Tältä pohjalta sivistyslautakunta päätti 8.3.2011, että näiden oppilaitosten yhdistäminen selvitetään erityisesti siitä näkökulmasta, että molempien kieliryhmien asema tulisi turvattua. Samalla tietysti oli ajatus, että selvityksessä yleisemminkin kartoitettaisiin yhdistymisen edut ja haitat verrattuna tiiviiseen yhteistyöhön, jossa oppilaitokset kuitenkin toimisivat itsenäisinä.

Tämän valmistelun tuloksena on valmistunut Martin Näsen kehityssuunnitelma "Vapaa sivistystyö Raaseporissa". Asia on tulossa lautakunnan käsiteltäväksi myöhemmin keväällä.  Kehittyssuunitelma valmistui jo joulukuussa 2011, suomeksi se on käännetty nyt helmikuussa 2012.

Valitettavasti on heti alkuun todettava, että ainakaan minun odotuksiani valmistelun laadulle tuo Näsen kehitysuunnitelma ei täytä. Kun raportista yrittää löytää perusteluita yhdistymisen mahdollisesti tuomille hyödyille, jää luu käteen.

Hyödyistä opetuksen näkökulmasta todetaan: "Nyt on VNF:llä ja MBI:llä kultainen tilaisuus luoda jotain uutta ja näyttää mahdollisuudet." Mitä se uusi olisi ja mitä olisivat mahdollisuudet, juuri sitä visiointia odotin tältä selvitykseltä. Vastausta ei tekstistä löydy, ainoastaan viittaus siihen, että yhdistymisprosessin aikana nämä mahdollisuudet tulisi löytää.

Taloudellisista hyödyistä todetaan, ettei raportissa edes yritetä niitä hahmotella. Paras tulos kuulemma saavutetaan, jos säästösuunnitelmat saavat kypsyä yhdistämisvaiheen aikana.

Kaksikielisyydestä (joka siis oli aivan erillisenä asiana mainittu sivistyslautakunnan toimeksiannossa) ei löydy kuin muutama sana. Tekstissä todetaan, että luodaan kaksikielinen organisaatio. Tämä toteamus ei kyllä kovin suurta lisäarvoa selvitykselle tuo...

Odotin tältä selvitykseltä enemmän ja sellaista, mihin se ei vastannut. Martin Näsen tekstin perusteella minusta tilanne on se, että mitään faktaperusteita oppilaitosten yhdistämiselle ei tiedossa ole. Jos ne yhdistettäisiin, saattaisihan siitä hyötyjä ehkäpä ollakin, mutta tämän selvityksen perusteella niistä ei kyllä uskalla sanoa mitään.

Siispä, tällä hetkellä kaiken käytttävissäni olevan aineiston perusteella minusta olisi viisainta jatkaa Kansalaisopiston ja VNF:n yhteistyön tiivistämistä itsenäisinä oppilaitoksina rehtoreiden esityksen pohjalta.

Harri Korhonen

sivltk:n suom.jaoston pj, sivltk:n jäs, kvaltuutettu (kok)