Många tycker att grundskolan har nått sin kulmen när den är utrustad med de modernaste hjälpmedel som finns att få. Så trodde jag också innan jag hörde rektorn för Rinkebyskolan Börje Ehrstrand föreläsa på lärararnas utbildningsdagar på Mässcentret i Helsingfors. Han förvandlade målmedvetet en förfallen skola i en mycket heterogen omgivning till en av de bästa skolorna i Sverige. Majoriteten av eleverna är flykting- och invandrarbarn.

Den som vill fördjupa sig i den skolans pedagogik kan läsa om den i boken "Rinkebyskolan" av Yvonne Busk i samarbete med Börje Ehrstrand. Jag redogör här endast i korthet hur skolan fungerar.

Det första steget var att återinföra arbetsron i skolan. Det skedde i samarbete med föräldrar, elever och lärare. I början av högstadiet höll lärarna utvecklingssamtal med eleverna. Samtidigt skrev varje elev på ett kontrakt där de på hedersord lovade att inte ägna sig åt våld, mobbning, sexuella trakasserier eller rasism. Om någon bryter mot sitt kontrakt så ingriper man genast och utreder fallet. Elevvårdsteamet är starkt och arbetar hela tiden för att förebygga mobbning. Eleverna har också ansvar för olika slags verksamheter i skolan. De tar bort bl.a. klotter och skräp i skolans utrymmen. De hjälper till att måla, städa och är med i matserveringen.

Föräldrarna har majoritet i den lokala styrelsen. Elever och lärare är också representerade. Oöverkomliga konflikter har inte förkommit. Föräldrarna har också hemma en aktiv roll. De är förpliktade att dagligen kontrollera att barnen gör sina hemläxor.

Nuförtiden är daghemmet och lågstadiet starkt integrerade med högstadiet. Detsamma gäller hobby- och fritidsaktiviteter. Redan på daghemmet får barnen profiliera sig. Där kan man välja europaenheten, scienceenheten eller idrottsenheten. På daghemmet har barnen möjligt att lära sig 3 språk: modersmål, svenska och engelska. Senare i grundskolan ökar antalet språk med 1 – 2 . Sålunda kan eleven under grundsolan lära sig 4 – 5 språk. Undervisningen sker huvudsakligen genom att göra saker och sköts i möjligast mån av lärare som har språket som modersmål. Scienceenheten utvecklar språk mecd hjälp av naturvetenskaper. Den har lyckats att även attrahera flickor. Enheten samarbetar kontinuerligt med Kungliga Tekniska Högskolan. Fast lördagar är lediga skoldagar åker nästan alla elever helt frivilligt till KTH för att lära sig mera. Idrottsenheten koncentrerar sig på korgboll och fotboll. Den här enheten har klarat sig allra bäst i alla andra ämnen även om eleverna har färre lektioner i kärnämnen. Hemligheten ligger helt enkelt däri att de som har bättre fysisk kondition orkar anstränga sig också psykiskt mera.

Gemensamt för alla enheter är t.ex. att förbinda sig till ett sakligt uppförande, att satsa på goda kunskaper, viljan att utveckla sociala kompetens och god hälsa. Man lägger därför stor vikt vid muntliga färdigheter och kontakter med den omgivande världen. På så sätt aktiveras också läsintresset. Hemmet övervakar att barnet läser skönlitteratur minst en halv timme varje dag eftersom språket är grunden till all inlärning. Skolan ordnar då och då läsveckor. Alla ägnar sig då bara åt läsning. Därför har skolan skaffat sig ett utmärkt och modernt bibliotek.

Som en kuriositet må nämnas höga ideal som skolan vill erbjuda sina elever. Europaenheten förbereder sig varje år för att träffa nobelpristagaren i litteratur. Eleverna skriver sina egna skriftliga produkter i en bokform som de i samband med pristagarintervjun ger åt den belönade författaren. Nobelpristagare har gärna ställt upp för den här träffen. Andra kontakter med högt uppsatta och uppskattade personer knyts hela tiden. Nätverken måste fungera i en utåtriktad skola. Redan i grundskolan skapas kontakter med företag och högskolor eftersom man anser att de leder till idéer om de framtida skolan. Skolan måste även annars vara öppen för alla idéer som föräldrar, elever och lärare föreslår. Misslyckanden bör också accepteras. En modig satsning på reformer har uppmärsammats med diplom. Rektorn har fått en hel del både inhemska och utländska inviter att föreläsa om skolan och ledarskap. T.o.m. stora företag har velat veta mera om egenskaper hos goda ledare.

En helhetssyn på skolan i förhållande till närmiljön, samhället runt omkring och ett internationellt perspektiv är centrala. Helhetssynen gäller också ett samlat perspektiv på barns lärande från förskolan till gymnasiet. Eleven skall behandlas som en helhet och individ. Skolans uppgift är inte bara att förmedla kunskaper i traditionella ämnen utan också att ge eleven en social kompetens och möjlighet att utveckla en god fysisk och psykisk hälsa.

Kanske Finland skulle ha något att ta efter, trots Pisaresultaten. De finländska barnen mår inte särskilt bra i skolan enligt andra undersökningar.

Monet ovat sitä mieltä, että peruskoulu oli saavuttanut  kehityksensä huippupisteen  siinä vaiheessa,  kun se  oli varustettu nykyaikaisin teknisin välinein. Niin ajattelin minäkin, kunnes kävin kuuntelemassa Rinkebyskolanin rehtoria Börje Ehrstrandia  EDUCA-messuilla Messukeskuksessa. Hän muutti täysin rappiolla olevan yläasteen toimivaksi, menestyväksi ja  yhdeksi Ruotsin parhaista kouluista. Opiskelija-aines koostuu enemmäkseen siirtolaisista ja pakolaisista.

                   Ensimmäinen askel oli palauttaa kouluun työrauha. Se tapahtui vanhempien, oppilaiden ja opettajien yhteistyöllä. Yläasteen alussa opettajat käyvät opiskelijoiden kanssa kehityskeskusteluja ja samalla opiskelijat kirjoittavat alle sopimuksen, jossa he sitoutuvat vastustamaan väkivaltaa, kiusaamista, seksuaalista häirintää ja rasisismia. Jos epäsosiaalista käyttäytymistä esiintyy, niin siihen puututaan heti. Opiskelijat huolehtivat myös koulun toiminnoista. He poistavat oma-aloitteisesti  mm. asiattomat töhryt ja sotkut koulun tiloista. Samaten he auttavat maalaamisessa, ruokapalveluissa ja muussa ylläpidossa.

                   Vanhemmilla on enemmistö  paikallisessa koulun hallituksessa. Siihen osallistuvat myös tietenkin oppilaat ja opettajat. Ylipääsemättömiä ristriitoja ei ole syntynyt. Vanhemmilla on aktiivinen osa kotonakin. Heillä on velvoite valvoa läksyjen tekoa. Erittäin tärkeää on, että lapset lukevat kotona päivittäin vähintään puoli tuntia kaunokirjallisuutta, koska kieli on perusta kaiken oppimiselle.

                   Nykyisin päiväkoti , ala-aste , yläaste sekä harrastus- ja vapaa-ajan toiminta ovat nivotut tiukin sitein toisiinsa . Jo päiväkodissa alkaa lasten eriytyminen . Siellä voi valita Eurooppa-yksikön, tiedeyksikön tai liikuntayksikön. Päiväkodissa lapsille opetetaan 3 kieltä: omaa äidinkieltä, ruotsia ja englantia. Myöhemmin voi vielä valita  1 – 2 kieltä, joten peruskoulun päätyttyä henkilö osaa sujuvasti 4 – 5 kieltä. Oppiminen  tapahtuu suurin osin  tekemisen kautta. Kieltenopettajiksi pyritään hankkimaan opetettavan kielen syntyperäisiä osaajia.Tiedepohjainen suuntaus kehittää kieliä luonnontieteiden avulla. Linja on onnistunut hyvin saamaan tyttöjäkin mukaan. Suuntauksella on heti alusta pitäen läheistä yhteistyötä Tukhoman Teknillisen Korkeakoulun kanssa. Vaikka lauantai on vapaa päivä, niin lähes kaikki tiedeyksikön oppilaat  lähtevät silloin saamaan lisäoppia Teknilliseen Korkeakouluun. Kolmas profiili Rinkebyssä on urheiluyksikkö. Oppilaat voivat valita koripallon tai jalkapallon pääsuunnakseen. Tämä linja on selviytynyt kaikkein  parhaiten muissakin aineissa, vaikka oppilailla onkin vähemmän muita aineita kuin muilla linjoilla. Salaisuus piilee yksinkertaisesti siinä, että fyysisesti parempikuntoinen selviää myös paremmin henkisistä ponnisteluista.

          Yhteistä kaikille on sitoutuminen asialliseen käyttäytymiseen sekä panostaminen hyviin tietoihin, sosiaalisiin taitoihin ja hyvään terveyteen. Sosiaalisissa taidoissa korostetaan suullista esiintymiskykyä ja laajasti ymmärrettynä lukemista. Siihen tarvitaan kodin ja koulun  yhteistyötä, että lukemista harrastettaisiin kotonakin. Lisäksi koululla on erityisiä lukuviikkoja, jolloin harrastetaan vain lukemista. Siksi kouluun on perustettu erinomainen ja nykyaikainen kirjasto, joka on koulun  sykkivä sydän. Erikoisuutena voitaneen pitää myös sitä, että oppilaille tarjotaan korkeatasoisia ihanteita. Koulu valmistautuu joka vuosi tapaamaan Nobelin  kirjallisuuspalkinnon saanutta kirjailijaa. Oppilaat ottavat ennen juhlallisuuksia selvää henkilöstä. He valmistavat oman kirjansa hänelle annettavaksi. Lisäksi oppilaat haastattelevat kirjailijaa  omalla koululla tai Tukholman pääkirjastossa. Nobel-kirjailijat ovat mielellään asettuneet käytettäviksi. Muihinkin eri alojen menestyjiin  pidetään yhteyksiä.

          Verkostot ovat myös keskeisiä. Jo peruskoulussa luodaan yhteydet yrityksiin ja korkeakouluihin, koska niiden arvellaan synnyttävän ja kehittänvän koulun tulevaisuuden ideoita. Yhteydet on luotu noin 200 yritykseen. Koulun täytyy muutenkin olla avoin erilaisille vanhempien, oppilaiden ja opettajien ideoille. Epäonnistuminenkin on hyväksyttävää. Rohkea panostus uudistuksiin  on tuonut koululle lukuisia diplomeja. Samaten kutsuja luennoimaan koulusta sekä johtajuudesta on sadellut kotimaasta ja ulkomailta. Suuret yritykset ovat halunneet tietää enemmän hyvän johtajuuden ominaisuuksista.

          Kokonaisnäkemys koulusta suhteessa lähiympäristöön, yhteiskuntaan ja kansainvälisyyteen ovat keskeisiä. Kokonaisnäkemys koskee myös lapsen oppimista esikoulusta lukioon. Oppilasta tulee käsitellä kokonaisvaltaisesti yksilönä. Koulun tehtävä ei ole ainoastaan välittää tietoa perinteisissä aineissa vaan myös antaa oppilaalle mahdollisuudet kehittää sosiaalisia taitoja sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä.

          Ehkä  tästä olisi Suomellekin jotain opittavaa. Varsinkin Suomen koululaisten viihtyvyys on heikonlaista.

Asuimme matkan aikana huoneistossa, joka sijaitsi 45. kerroksessa. Asuntoon kuului täysin käypä suomalainen sauna ja 25-metrinen uima-allas. Ikkunasta avautui mahtava näkymä Hong Kongin keskustaan, jota hallitsi monilukuinen pilvenpiirtäjien joukko. Maanalaisen keskusasemalle oli noin 3 kilometrin matka. Maasto oli palatessa hyvin jyrkkää, mutta lähes koko matkan saattoi käyttää liukuportaita.

Liikkenneyhteydet toimivat muutenkin hyvin. Keskikaupungilla kulkivat säännöllisesti raitiovaunut. Bussit ajelivat tiheään keskikaupungilla ja ulos kaupungista. Maksaa piti tasarahalla . Kuljetttaja ei antanut mitään takaisin rahasta. Maanalaisliput täytyi lunastaa aina automaateista. Niistä tuli kyllä ylimääräinen raha takaisin. Maanalainen on hyvin siisti ja rauhallinen. Hyvä ja halpa liikkumismuoto on taksi. Lähtömaksu oli noin 1,5 euroa, jolla saattoi kulkea jo sinällään melko matkan.

Skandinaavista ei Hong Kongista paljon löytynyt. Ruotsalainen huonekaluyritys IKEA toimii siellä jopa kahdessa paikassa. Huonekalujen lisäksi niistä voi ostaa esim. lihapullia, pikkuleipiä, glögiä, joulukuusia ja joulukoristeita. Kävimme viettämässä jouluaattoa tanskalaisessa ravintolassa. Jouluateria oli kalapitoinen. Tanskalaisia juomia oli myös tarjolla. Kuulimme juhlassa jouluevankeliumin suomeksi. Suomen varakonsulikin osallistui tilaisuuteen. Hän kertoi, että suomalaisia asuu Hong Kongissa arviolta 300. Konsulin palveluja tarvitsevat eniten passinsa hukanneet tai vanhentuneella passilla kulkevat. Harvemmin näkyy suomalaisia korkean tason politiikkoja tai liikemiehiä. Markkinarakoja kuulemma kyllä löytyisi. Nokia on hallitseva kännykkämerkki.

Hongkongilaiset viettivät joulua pääasiassa ulkosalla. TV-uutisten mukaan jouluaaton ulkotilaisuuteen osallistui 300 000 ihmistä. Asukkaista 10% on kristittyjä, mutta joulupäivät ovat kaikille yleisiä vapaapäiviä.

Joulupäivänä teimme kävelyn Victoria Peakille. Kuntopolku oli hyvin hoidettu ja mennessä jyrkkää ylämäkeä. Menomatka kesti 70 minuuttia. Palatessa kului vain 40 minuuttia. Kauppa- ja huvittelukeskus oli täpötäynnä vapaapäivän viettäjiä. Korkealta vuorelta avautui taas hieno näkymä kaupungille.

Seuraavana päivänä suuntautui matka Kiinan puolelle. Shenzhenissa on kuuluisa kauppapaikka. Tullimuodollisuudet veivät oman aikansa, ennen kuin pääsimme rajan yli. Hong Kongista junamatka kesti yli tunnin . Kaupanteko tuntui suomalaisesta varsin erikoiselta. Ensin tutkittiin ja soviteltiin tuotetta, ennen kuin ruvettiin hinnoittelemaan kauppatavaraa. Kauppias pyysi ostajaa määräämään lähtöhinnan, ennen kuin hän kertoi oman hintansa. Sitten alkoi ennennäkemätön tinkiminen. Jos rohkeutta ja röyhkeyttä riitti, niin hinnasta saattoi pudottaa jopa yli puolet. Tinkimisen raja meni siinä, kun kauppias ei enää lähtenyt asiakkaan perään. Hyvän puvun hinnaksi saatoi tulla 80 euroa, paidan sai 5 eurolla, urheilukengät 16 eurolla, villapaita lähti 9 eurolla jne. Joka kojusta tuli myyjä lähes hyökäten asiakkaan perään houkutellakseen kaupantekoon. Sinnikkäin myyjä roikkui kintereillä pitkiäkin aikoja ja kerroksesta toiseen. Kauppaa tuli kuitenkin tehdyksi. Välillä syötiin. Pohjana oli taas riisiä. Tee kaadettiin metrin pituisesta kannunnokasta kuppiin. Tarjoilijat olivat iloisia ja palvelualttiita. Annos maksoi noin 4 euroa. Kävimme myös itse kaupungilla, jossa köyhyys työntyi vastaan. Nuoret äidit etsivät lapsilleen ruoan roskiksista.

Kiihkeän kaupankäynnin jälkeen seuraavana päivänä tapasimme hongkongilaisen käännöstieteen professorin, joka vapaa-aikoinaan harrasti suomenkielisen kirjallisuuden kääntämistä kantonin kielelle. Illastimme hänen kanssaan suomalaisten omistamassa huippuluokan ravintolassa. Hän kertoi hovimestarille asuinmaamme. Kuulemma kaikki suomalaset asiakkat saavat ilmaiset alkujuomat . Nyt saimme myös ilmaiset glögit. Keskustelu aaltoili asiasta toiseen. Professori on kääntänyt mm. Aleksis Kiven Kullervon kantonin ja mandariinin kielille. Hän on kääntänyt myös Lauran Ruohosen näytelmiä, mm. Olga-nimisen näytelmän. Sitä on esitetty paitsi Suomessa myös ulkomailla. Näytelmää yritetään saada Hong Kongin esityslavoille. Suunnitteilla on myös käännökset seuraavista teoksista: Minna Canthin Sylvi, Hella Wuolijoen Juurakon Hulda, Juha Jokelan Mobile Horror ja Reko Lundánin Tarpeettomia ihmisiä. Professori käänsi paraikaa PISA-tutkimuksen tuloksia, joissa Suomi ja Hong Kong ovat kärkisijoilla. Ymmärsin, että pakollinen koulu HK:ssa on peräti 13 vuotta. Yliopisto-opinnot vievät 3 vuotta. Hänen mielestään aika on liian lyhyt. Tohtoriopinnot vaativat perustutkinnon jälkeen 3 – 8 vuotta. Hong Kongin yliopistossa opiskelee noin 10000 opiskelijaa. Hong Kongissakin käydään jonkinasteista kielikiistaa. Kantoni ei saa esiintyä kouluissa äidinkielenä, vaan sen korvaa mandariini. Opetus sinänsä saa olla kantoninkielistä. Tietojen mukaan hongkongilaisten englannin kielentaidot ovat heikentyneet ratkaisevasti sen jälkeen, kun se vuonna 1997 siirtyi Kiinan alaisuuteen.

Vierailumme lähestyi loppuaan. Viimeisenä päivänä ehdimme käydä vielä Lääketieteellisessä museossa ja vanhassa kaupungisssa eli Stanleyssa.

Englantilaiset saapuivat Hong Kongiin vuonna 1842. Heidän toimestaan alettiin vähitellen kehittää sairaanhoitoa. Hong Kong on ollut kautta historiansa luvattu erilaisten kulkutautien alue. Jo vuonna 1843 brittiläiset perustivat ensimmäisen sairaalan Seaman´s Hospitalin. Systemaattinen lääkärikoulutus alkoi vasta vuonna 1887 Hong Kongin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan ja Alice Memorial Hospitalin yhteistyönä. Länsimaisen sairaanhoidon rinnalla on toiminut koko ajan itämaiset hoitotavat, joista kuuluisin menetelmä lienee akupunktiohoito. Erilaisilla yrteillä ja kasveilla on ollut suuri merkitys.

Vanhaan kaupunkiin eli Stanleyin menimme 2-kerroksisella bussilla. Matka kesti puoli tuntia. Tie kiemurteli kapeana ja serpentiinimäisenä jylhissä vuoristossamaisemissa. Liikenne sujui kaikesta huolimatta varsin jouhevasti. Perillä suuntasimme kulkumme kohti basaareja. Hintataso oli korkea. Kävimme myös uimarannalla, jossa lämpömittari näytti kesäisiä lukemia eli 24 astetta lämmintä. Lähdimme takaisin tunnin vaeltelun jälkeen. Oli ruuhka-aika ja paluumatka kesti puolta pidempään kuin menomatka.

Illalla ehdimme vielä käydä saunassa ja uimassa. Asunnosta loisti taas satumainen pilvenpiirtäjien valomeri. Laservalonäytöstä harjoiteltiin koko illan ilmeisesti uuden vuoden aattoa varten. Rahatalouden päämajan valot loistivat sateenkaaren kaikissa väreissä.

ONNELLISTA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

Karis finska socialdemokrater fick ta emot många hyllningar från olika håll när de firade sina 100 år den 30.9. Nästan alla politiska föreningar i Karis, representanter för Karis stad och Karis finska församling uppvaktade den 100-åriga föreningen. Broderföreningarna i västra Nyland deltog också. Riksdagsmännen Matti Saarinen och Tommi Tabermann hedrade jubiléet med sin närvaro. Riksdagsman Erkki Tuomioja höll festtalet.

Karis-Billnäs pensionärssånggrupp samt Hurja Piruetti uppträdde med ett välutfört och högklassigt program.

Erkki Tuomioja var tacksam över att det i dag inte råder något hot mot socialdemokraternas verksamhet jämfört med förhållandena på 30-talet. I stället förekommer utmaningar som hur ska man få de socialdemokratiska värderingarna trovärdiga. Folk tycker att programmet är bra men frågar varför ni inte gjorde någonting fast ni satt i regeringen i tolv år. Vänstern är svagare än någonsin i det självständiga Finland. Viljan och behovet finns att grundligt analysera läget och hitta den rätta kursen. Det krävs ett nytt program som leder till synliga resultat. Det räcker inte att bara kritisera de borgerliga partierna. De unga accepterar socialdemokratiska värderingar men inte ordet socialdemokrati. Den förknippas med gamla gubbar och gummor i en negativ bemärkelse. Det låga valdeltagandet är alarmerande. Enligt Tuomioja bestämde socialdemokraterna den politiska riktningen från mitten av 60-talet ända till mitten av 90-talet. De försvarade den nordiska välfärden. Sedan trängde 1990-talets depressionen på. Staten började först skära ned bidrag till de allra svagaste i samhället. Utkomststödet har minskat med 60 % jämfört med de bästa åren. Den hårda marknadsekonomin tog över och vi är ännu på den vägen. Inkomstklyftorna ökar. Jämlikheten och samhörigheten minskar. Ojämlikheten ökar otryggheten i samhället. Tuomioja fördömde också privatiseringsivern inom social- och hälsovården.

Tuomioja efterlyste solidaritet, jämlikhet och rättvisa samt kamp mot utslagning, fattigdom, girighet och nyliberalism.

Tommi Tabermann talade delvis om samma frågor som Tuomioja, men han använde ett mera poetiskt språk. Redan i moderlivet hörde han hammarslag och kampsånger. Han sade att arbetarrörelsen har kämpat för frihet men mycket förtryck finns ännu kvar. Förutom arbete behövs det också sång och kamp för mjuka värden. Hårda värden måste däremot ifrågasättas och bekämpas. Han frågade också varför krig och terrorism frodas i världen. Grunden ligger i det utslagningsspel som pågår särskilt i de fattiga länderna. Drömmen är att marschordningen kan ändras. I täten måste vi ha mjuk mänsklighet och solidaritet. Människan behöver andra människor.

På jubiléet utdelades diplom och hedersomnämnanden. Lauri Palonen beviljades titeln hedersordförande. Mikko Luukkonen fick Rafael Paasio-medaljen. Dessutom tog Mikko Mäntynen, Pirjo Rautiainen, Oili Elomaa och Jorma Saaristo emot diplom och medalj för ett förtjänstfullt arbete i föreningen.

Den välbesökta festen avslutades med Arbetarmarschen.