|
Skrivet av Heikki Mansikkaniemi
|
|
10 februari 2008 22:14 |
Monet ovat sitä mieltä, että peruskoulu oli saavuttanut kehityksensä huippupisteen siinä vaiheessa, kun se oli varustettu nykyaikaisin teknisin välinein. Niin ajattelin minäkin, kunnes kävin kuuntelemassa Rinkebyskolanin rehtoria Börje Ehrstrandia EDUCA-messuilla Messukeskuksessa. Hän muutti täysin rappiolla olevan yläasteen toimivaksi, menestyväksi ja yhdeksi Ruotsin parhaista kouluista. Opiskelija-aines koostuu enemmäkseen siirtolaisista ja pakolaisista. Ensimmäinen askel oli palauttaa kouluun työrauha. Se tapahtui vanhempien, oppilaiden ja opettajien yhteistyöllä. Yläasteen alussa opettajat käyvät opiskelijoiden kanssa kehityskeskusteluja ja samalla opiskelijat kirjoittavat alle sopimuksen, jossa he sitoutuvat vastustamaan väkivaltaa, kiusaamista, seksuaalista häirintää ja rasisismia. Jos epäsosiaalista käyttäytymistä esiintyy, niin siihen puututaan heti. Opiskelijat huolehtivat myös koulun toiminnoista. He poistavat oma-aloitteisesti mm. asiattomat töhryt ja sotkut koulun tiloista. Samaten he auttavat maalaamisessa, ruokapalveluissa ja muussa ylläpidossa. Vanhemmilla on enemmistö paikallisessa koulun hallituksessa. Siihen osallistuvat myös tietenkin oppilaat ja opettajat. Ylipääsemättömiä ristriitoja ei ole syntynyt. Vanhemmilla on aktiivinen osa kotonakin. Heillä on velvoite valvoa läksyjen tekoa. Erittäin tärkeää on, että lapset lukevat kotona päivittäin vähintään puoli tuntia kaunokirjallisuutta, koska kieli on perusta kaiken oppimiselle. Nykyisin päiväkoti , ala-aste , yläaste sekä harrastus- ja vapaa-ajan toiminta ovat nivotut tiukin sitein toisiinsa . Jo päiväkodissa alkaa lasten eriytyminen . Siellä voi valita Eurooppa-yksikön, tiedeyksikön tai liikuntayksikön. Päiväkodissa lapsille opetetaan 3 kieltä: omaa äidinkieltä, ruotsia ja englantia. Myöhemmin voi vielä valita 1 – 2 kieltä, joten peruskoulun päätyttyä henkilö osaa sujuvasti 4 – 5 kieltä. Oppiminen tapahtuu suurin osin tekemisen kautta. Kieltenopettajiksi pyritään hankkimaan opetettavan kielen syntyperäisiä osaajia.Tiedepohjainen suuntaus kehittää kieliä luonnontieteiden avulla. Linja on onnistunut hyvin saamaan tyttöjäkin mukaan. Suuntauksella on heti alusta pitäen läheistä yhteistyötä Tukhoman Teknillisen Korkeakoulun kanssa. Vaikka lauantai on vapaa päivä, niin lähes kaikki tiedeyksikön oppilaat lähtevät silloin saamaan lisäoppia Teknilliseen Korkeakouluun. Kolmas profiili Rinkebyssä on urheiluyksikkö. Oppilaat voivat valita koripallon tai jalkapallon pääsuunnakseen. Tämä linja on selviytynyt kaikkein parhaiten muissakin aineissa, vaikka oppilailla onkin vähemmän muita aineita kuin muilla linjoilla. Salaisuus piilee yksinkertaisesti siinä, että fyysisesti parempikuntoinen selviää myös paremmin henkisistä ponnisteluista. Yhteistä kaikille on sitoutuminen asialliseen käyttäytymiseen sekä panostaminen hyviin tietoihin, sosiaalisiin taitoihin ja hyvään terveyteen. Sosiaalisissa taidoissa korostetaan suullista esiintymiskykyä ja laajasti ymmärrettynä lukemista. Siihen tarvitaan kodin ja koulun yhteistyötä, että lukemista harrastettaisiin kotonakin. Lisäksi koululla on erityisiä lukuviikkoja, jolloin harrastetaan vain lukemista. Siksi kouluun on perustettu erinomainen ja nykyaikainen kirjasto, joka on koulun sykkivä sydän. Erikoisuutena voitaneen pitää myös sitä, että oppilaille tarjotaan korkeatasoisia ihanteita. Koulu valmistautuu joka vuosi tapaamaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanutta kirjailijaa. Oppilaat ottavat ennen juhlallisuuksia selvää henkilöstä. He valmistavat oman kirjansa hänelle annettavaksi. Lisäksi oppilaat haastattelevat kirjailijaa omalla koululla tai Tukholman pääkirjastossa. Nobel-kirjailijat ovat mielellään asettuneet käytettäviksi. Muihinkin eri alojen menestyjiin pidetään yhteyksiä. Verkostot ovat myös keskeisiä. Jo peruskoulussa luodaan yhteydet yrityksiin ja korkeakouluihin, koska niiden arvellaan synnyttävän ja kehittänvän koulun tulevaisuuden ideoita. Yhteydet on luotu noin 200 yritykseen. Koulun täytyy muutenkin olla avoin erilaisille vanhempien, oppilaiden ja opettajien ideoille. Epäonnistuminenkin on hyväksyttävää. Rohkea panostus uudistuksiin on tuonut koululle lukuisia diplomeja. Samaten kutsuja luennoimaan koulusta sekä johtajuudesta on sadellut kotimaasta ja ulkomailta. Suuret yritykset ovat halunneet tietää enemmän hyvän johtajuuden ominaisuuksista. Kokonaisnäkemys koulusta suhteessa lähiympäristöön, yhteiskuntaan ja kansainvälisyyteen ovat keskeisiä. Kokonaisnäkemys koskee myös lapsen oppimista esikoulusta lukioon. Oppilasta tulee käsitellä kokonaisvaltaisesti yksilönä. Koulun tehtävä ei ole ainoastaan välittää tietoa perinteisissä aineissa vaan myös antaa oppilaalle mahdollisuudet kehittää sosiaalisia taitoja sekä fyysistä ja psyykkistä terveyttä. Ehkä tästä olisi Suomellekin jotain opittavaa. Varsinkin Suomen koululaisten viihtyvyys on heikonlaista.
|
