|
Skrivet av Heikki Mansikkaniemi
|
|
27 september 2007 19:27 |
COLORADO AVENUE Hyvä vähemmistönkielinen elokuva. Kuten aina niin nytkin on jouduttu karsimaan kirjan sanomasta paljonkin pois. Siitä huolimatta pääjuoni on saatu hyvin esiin. Dollari-Hanna on muuttanut Coloradoon USA:han, mennyt siellä naimisiin, saanut kaksi lasta. Hannan tekee mieli palata kotimaahan. Muutto on varsin ankeaa. Hän joutuu tosissaan tekemään työtä selviytyäkseen paluumuuttajan arjesta. Ennakkoluuloja riittää niin kuin yleensä pienillä paikkakunnilla. Lasten sopeutuminen on ongelmallista. Varsinkin Otto-poika on pettynyt uuteen kotipaikkaan. Kaikki on niin pientä ja outoa. Kylän lapset eivät ymmärrä hänen puhettaan ja hän ei ymmärrä heidän. Hän joutuu kiusatuksi ja pidetään suorastaan mielenvikaisena, kun muuttui mykäksi kaipauksesta takaisin USA:han. Koska hän pelkäsi, kesti kauan, ennen kuin hän alkoi puhua paikkakunnan kieltä. Monelle nykyajan muuttajallekin ilmiö on varmaan tuttu. Myöhemmin Otto ajautuu salakuljettajaksi, mutta hän kerää hyvät rahat siitä. Hän joutuu välillä pakenemaan takaisin USA:han toverinsa murhasta epäiltynä, mutta palaa takaisin, kun epäilyt ovat hälvenneet. Takaisin tullessa hän tapaa tyttärensä liikuttavassa kohtauksessa. Kansalaissotaakin sivutaan. Siinä ehkä näkyy ruotsinkielisen Pohjanmaan nuiva suhtautuminen sotaan ja ihmisen raadollisuuteen. Maisemat ovat kauniita Pohjanlahden maisemia, joita harvemmin nähdään elokuvissa. Tarina jatkuu eteenpäin. Ehkä jatkoakin on tulossa. RIKSBANKENIN PÄÄJOHTAJAN STEFAN INGVESIN KÄSITYS SUOMEN OPETUKSESTA RUOTSINKIELISISSÄ KOULUISSA Stefan Ingves sanoo, että hän ei tuntenut lapsuudessaan muita suomenkielisiä kuin erään vanhan siivoojanaisen. Mutta hänenkään kanssa Ingves ei puhunut. Jopa bussilipun osto suomeksi hermostutti. Takana oli kuitenkin monen vuoden suomen opinnot koulussa. Hän pitää tilaa kulttuurisena katastrofina, ettei oppinut puhumaan suomea huolimatta monivuotisista opinnoista. Hän mietti, oliko opetuksessa vika vai oliko vaatimukset asetettu liian korkealle. Esteenä etenemiselle Suomessa oli suuri kielikoe. Huhu kertoi, että siitä kokeesta piti selvitä saadakseen hyvän työpaikan. Myytistä tuli niin suuri ja kaikki tiesivät, että siitä oli lähes mahdoton selvitä. Hän ei kuitenkaan kokenut, että olisi ollut riitaiset välit suomenkielisten kanssa. Kyseessä oli vain valtava tiettämättömyys suomenkielisistä (HBL. 23.9.2007). Olisikohan tässä nyt jotain opittavaa vielä nytkin? RAASEPORIN NYKYTILA Kun katselee nimiluetteloa n.s. Raaseporin väliaikaisen hallituksen nimistä, niin ei ne kovin mieltä kohota. Samoja vanhoja, ryvettyneitä , pysähtyneisyyteen taipuvia politiikkoja. Välillä vähän hihkutaan, että kaikki menee hyvin. Kukaan ei ole kertonut äänestäjille, mitä maksaa kolminkertaisen virkamiehistön pitäminen 5 vuotta. Ehkä laskutaitoisista on puute. Tuleva kaupunginjohtaja esittää hurskaita toivomuksia, että menoja ei saa lisätä, mutta siitä ei niin kauheasti välitetä. Ehkä sisäministeriöllä aika nopeasti on asiaa taas tännepäin. Toivottavasti työ viedään silloin loppuun asti eikä jätetä kesken , niin kuin nyt tapahtui Karjaan kohdalla. Juuri tuli tieto, ettö suomenkielisten syrjintä on alkanut heti , ennen kuin edes Raasepori on aloittanut toimintaansa. Väliaikisen hallituksen 15 jäsenestä vain 4 on suomenkielistä. Puheenjohtajistossa ei ole ketään suomenkielistä. Kuinka koville suomenkieliset vielä joutuukaan, kun itse kaupunki aloittaa toimintansa!!!!
|
|
Senast uppdaterad 27 september 2007 23:46 |
