|
Skrivet av Heikki Mansikkaniemi
|
|
19 augusti 2007 23:03 |
Järingeskolanin toinen vuosi oli ehkä Ruotsin aikana vilkkain ja kiireisin vuosi. Heti syksystä 1981 perustettiin suomenkielinen koti- ja koulu-yhdistys ajamaan suomenkielistä yläastetta Tenstaan Tukholmaan. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin hyvin aktiivinen suomalaisvanhempi, joka siviiliammatiltaan oli ison firman toimitusjohtaja. Jouduin mukaan opettajien edustajana. Yhdistys piti tiheään vanhempainkokouksia. Hallitus kokoontui alkuvaiheessa viikottain. Vanhemmat käyttivät melko kiivaitakin puheenvuoroja suomenkielisen opetuksen puolesta. Aika yleisesti oltiin sitä mieltä, että suomalaislapset joutuvat ryöstön kohteeksi, koska he menettävät kielensä ja kulttuurinsa. Eduskunta oli korskeasti päättänyt siirtolaisopetuksen periaatteista iskusanoina TASA-ARVO JA VALINNANVAPAUS. Tämä nyt oli taas pelkkää sanahelinää, koska käytännössä suomenkielisten valinnanvapaus oli melko kapeapohjaista. Samoihin aikoihin siirrettiin koulut valtiolta kunnille. Nopeasti huomattiin kuntien haluttomuus panostaa kotikielen opetukseen ja omankieliseen opetukseen. Kirjelmä saatiin aika nopeasti valmiiksi ja päätttäville elimille lähetettäväksi. Ensimmäinen kirjelmä oli ehkä psykologisesti väärin suunnattu, koska se meni Tukholman vihreille. Heillä ei ollut kovinkaan paljon poliittista merkitystä. Julkisuutta saatiin kuitenkin sillä tavalla. Tukholman valtuustossa vasemmistopuolueilla oli silloin enemmistö, joten toisella kierroksella ymmärsimme suunnata lobbaamisen oikeaan kohteeseen. Tukholman valtuustossa ja Ruotsin eduskunnassa istui siihen aikaan suomalainen kansanedustaja nimeltään Erkki Tammenoksa. Tenstan alueen suomalainen koti- ja koulu-yhdistys kutsui hänet kuultavaksi erääseen kokoukseen. Hän suhtautui asiaan myötämielisesti ja lupasi ajaa Tenstan suomalaista yläastetta demariryhmässään. Aika nopeasti valtuusto päättikin myöntää luvan suomalaisen yläasteen perustamiseksi Kämpingen yläasteelle. Päätös tehtiin joskus keväällä ja toiminta alkoi heti syksyllä. Kämpingen yläasteella olevat kaikki suomalaisluokat siirtyivät heti suomenkieliseen opetukseen. Käytännön aineissa käytettiin jatkossakin ruotsalaisia opettajia. Jopa ruotsin opetusta hoiti suomalainen opettaja. Tosin hänellä oli ruotsalainen koulutus. Alussa meitä oli vain 5 suomalaista opettajaa. Yksi opetti matemaattisia aineita, yksi reaaliaineita, yksi ruotsia, yksi muita kieliä ja minä opetin suomea, ruotsia, englantia ja annoin tukiopetusta. Suomenkielinen opetus on jatkunut Kämpingessä siihen asti, kunnes koulu lakkautettiin joskus 1990-luvun lopussa. Suomenkielisen yläasteen opetuksen kohtalosta en tiedä sen jälkeen. Alueelle on perustettu suomenkielinen koulu, mutta en ole varma, kuinka pitkälle se on edennyt. Myöhempi tieto kertoo myös, että suomalainen lukio-opetus olisi aloitettu Tukholmassa. Kämpingen esimerkki osoittaa, että suomenkielistä opetusta on mahdollista saada aikaan, jos suomalaiset itse vain olisivat aktiivisia. Täytyy tuntea kanavat, täytyy osata laatia kirjelmiä ruotsiksi ja täytyy olla rohkeutta. Ruotsalaisten vastarinnan murtaminen ei ole mitenkään helppo asia. Diplomatiaakin tarvitaan. Tenstan alueella pääsimme tuloksiin keskustelemalla ja neuvottelemalla. Naapurialue Rinkeby ei onnistunut yhtä hyvin, vaan suomalaiset menivät pitkään lakkoon, koska ei edes ala-asteen opetusta voitu toteuttaa suomeksi. Lakkoilun tulokset jäivät kuitenkin melko laihoiksi. Vaikka Ruotsi nyt myöhemmin on tunnustanut suomen viralliseksi kieleksi, niin siitä huolimatta suomen kielen asema tuntuu heikenneen vuosi vuodelta. Tukholman alueella kotikielen opetus on lähes kokonaan kadonnut. Suomenkielisiä koulujakin Tukholman läänissä on vain neljä, joista Tukholmassa kaksi. Viimeisen Tukholman vuoteni toimin kiertävänä kotikielen opettajana. Kävin 5 eri koululla opettamassa suomalaisia. Nuorin oppilas oli 6 vuotta vanha ja vanhin 50 vuotta. Omaleimaisin koulu oli juutalainen koulu Östermalmilla. Sieltäkin löytyi suomea äidinkielenään puhuvia lapsia. Koulu oli hyvin vartioitu, koska hiljakkoin sitä vastaan oli tehty attentaatti. Tukholman juutalaiset joutuivat silmätikuksi paljolti Israelin ja Palestiinan välisten konfliktien vuoksi. Siihen aikaan Ruotsin sympatiat olivat enemmän palestiinalaisten puolella. Juutalaisen koulun lapset olivat kuitenkin hyvin kasvatettuja ja kohteliaita. Siinä olisi ollut oppimista kunnallisillakin kouluilla. Muut oppilaat olivat kaikilta peruskoulun asteilta, lukiolta ja aikuisoppilaitoksesta. En muista enää koulujen nimiä, mutta ne sijaitsivat keskustassa ja Söderin kaupungin osassa. Paras anti viimeisestä vuodesta oli se, että pääsi syvemmin tutustumaan ydin-Tukholman alueisiin.
|
|
Senast uppdaterad 19 augusti 2007 23:09 |
