|
Taas kansalaisopisto kiistan aiheena |
 |
 |
|
Skrivet av Heikki Mansikkaniemi
|
|
18 december 2011 21:28 |
|
Herbertsin selvitys ei riittänyt kansalaisopistoista, vaan piti asettaa vielä toinen kallispalkkainen selvittäjä. Yleensä tällainen menettely viittaa siihen, että asiasta on jo kulisseissa päätetty: kansalaisopisto liitetään Västra Nylands folkhögskolaniin. Toinen kummallisuus liittyy lähes tulkoon kaikkeen selvitystyöhön Raaseporissa: suomenkielinen ei kelpaa. Kun selvitettiin Raaseporin syntyä olisi ollut erinomainen suomenkielinen selvittäjä Pekka Myllyniemi Lohjalta, mutta koska asia oli jo päätetty, niin otettiin hyvinkin asiantuntematon juoksemaan tiettyyn suuntaan. Aikaa myöden tällaiset myötäjuoksijat voivat olla turmiollisia koko paikkakunnan kehitykselle. Selvitysmies oli muodon vuoksi kuunnellut jotain heikohkoa suomalaispoliitikkoa asiasta, joka sitten suorastaan suitsutti ylistystä tehdystä työstä. Kuulematta oli käsittääkseni jäänyt kokonaan todellinen asiantuntija eli opiston entinen rehtori Matti Remes. Hän jos kukaan olisi voinut antaa suomenkielisten todellisen kuvan suomenkielisten mielipiteistä. Mattihan tunsi melkoisen määrän Karjaan ja Raaseporin suomenkielisistä. Hänellä oli jo eläessään legendaarinen mainen kyvystä kehittää, johtaa ja organisoida. Entisiä johtajia voisi useimminkin käyttää avuksi erilaisissa tehtävissä. Ehkä suomenkieliset ovat vähitellen väsyneet jatkuvaan pompotteluun, koska reagointeja ei ole juuri näkynyt. Olen yrittänyt pari kertaa kirjoitella asiasta, mutta turhaan. Historiallisesti suomenkieliset ovat aina pyrkineet omaan itsenäiseen kansalaisopistoon. Itsenäisyyttä kesti vuodesta 1963 vuoteen 2008. Sitten Raaseporin synnyttyä kummallisten kiemuroiden kautta päädyttiin kaksikieliseen opistoon. Ennen kuin on edes arvioitu sen toimintaa, niin syöksytään suin päin VNF:n kitaan, jossa rehtori on automaattisesti ruotsinkielinen. Rehtorihan luo koulun kuin koulun profiilin. Jos ei ole suomenkielistä itsenäistä rehtoria, niin suomalainen identiteetti katoaa hyvin nopeasti. Aikaisemmin ehdotin ratkaisumalleja suomalaiselta pohjalta. Kaikki suomenkielinen vapaa aikuiskoulutus Länsi-Uudellamaalla kerättäisiin saman katon alle. Siihen voitaisiin liittää myös suomenkielisten lukioiden toiminta. Hätätilassa voisi hakeutua jopa Lohjan toimintapiiriin. Ehdotettua parempi vaihtoehto olisi myös oma suomenkielinen kansalaisopisto Raaseporissa. Jotain omaa suomenkielisellä vähemmistölläkin pitää olla. Pahinta on sotkeutua tosi pienenä vähemmistönä ruotsinkielisten jalkoihin VNS:ssä. 30 %:n vähemmistö sinänsä on jo riittävän suuri omankin yksikön pyörittämiseen. Joku ruotsinkielinen venkoili tiedotustilaisuudessa, että suomenkielisiä on niin vähän, etteivät he mitään tarvitse. Onko 5 % sitten paljon? Voi vain kysyä.
|
