|
Parempi olla pessimisti kuin liian optimisti. Aika näyttää sitten, kuka on oikeassa. Kun katselee Suomen karttaa, niin yliopistoista kauempana sijaitsevat kunnat eivät nyt niin hyvin voi. Surullisen kuuluisa esimerkki on Pori, joka taantui jo 1970-luvulla ja lopullisesti, kun Rosenlew joutui ongelmiin. Raasepori tarvitsisi pari Jorma Ollilaa, että nousu alkaisi. Innovaatiot voisivat olla jonkinlainen pelastus. Minnekä tuo kehitysasiosta vasataava kaupunginjohtaja on piiloutunut?
Kaikki Suomen toisinajattelijat ovat olleet pessimistejä ja usemmiten oikeassa. Tässä muutamia heistä: Aleksis Kivi taisi olla ensimmäinen sellainen, sitten Pentti Haanpää, Paavo Haavikko ja Erno Paasilinna. Tässä kuuluisimmat.
Enpä usko hyväosaisten suomenkielisten niin joukolla tänne rynnivän. Heillä on mahdollisuutensa pääkaupunkiseudulla ja ulkomailla. Lohjakaan ei ole kovin loistavaksi kehittynyt, koska pelkkä ammattikoulu ei minnekään huipulle vie. Ehkä tilapäisesti, mutta ei pysyvästi. Salokin lienee vain tilapäisesti huipulla. Raasepori ei varmaan koskaan nouse edes keskitasolle. Täältä puuttuu sekä halu että kyky.Parempi olla kuitenkin realisti ja tyytyä tuohon B- tai C-luokan kehtyskunnan asemaan.
Itse näin Tukholmassa, mihin huippujen puuttuminen johtaa kansanryhmän kehityksessä. Ruotsinsuomalaiset assimiloitiin pikavauhtia, koska heiltä puuttuivat taistelun kärjet. Nyt heillä vähemmistön asema, mutta se tuli noin 40 vuotta liian myöhään.
Toivoisin, että päättäjät ja virkamiehet kävisivät avointa keskustelua Raaseporista lehtien palstoilla vai puuttuuko sieltäkin kärjet?
|
