Suomen ja Ruotsin selostustyylit Skriv ut Skicka sidan
Skrivet av Heikki Mansikkaniemi   
05 mars 2010 16:17

Pienestä pitäen olen seurannut urheiluselostuksia radiosta ja lehdistä. Myöhemmin 1960-luvun alussa kuvaan tuli TV. Lukiolaisen suuri ja ikimuistettava päivä oli, kun syntymäkuntani Pauli Nevala (syntyi Pohjassa, mutta muistelee Pohjaa katkeruudella, koska hänen isänsä tapettiin siellä) voitti Tokion Olympialaisista  vuonna 1964 keihäänheitossa kultaa. Saimme koko päiväksi kultamitalin  kunniaksi vapaata koulusta. Ensinnä kuulin uutisen Ruotsin radiosta. Olen lähes koko ikäni seurannut urheiluselostuksia sekä suomeksi että ruotsiksi. Poikkeuksena oli Ruotsin aikani, jolloin ei edes Suomen radiota voinut kuunnella Ruotsissa. Palattuani Suomeen Suomen ja Ruotsin viestimet ovat olleet käytössä lähes koko ajan. Vertailupohjaa on syntynyt. Olen huomannut, että ruotsinruotsalaiset käsittelevät eri tavalla voittoja ja tappioita kuin suomenkieliset selostajat. Jos suomalaiset pärjäävät huonosti, niin ruotsalaiset selostajat valittavat Suomen huonoa menestystä edellyttäen, että peli tai kilpailu on ollut reilua. Jos suomalaiset voittavat, niin ruotsalaiset tuntevat siitä riemua. Suomenkieliset selostajat tuntevat taas suurta riemua, jos ruotsalaiset menestyvät huonosti ja ruotsalaisten voitoista ollaan kateellisia. Tuntuu siltä, kuin Suomen kaikkein tärkein asia on voittaa Ruotsi tai että Ruotsi tulee lyödyksi jonkun muun toimesta. Silloin suomalaiset mukaan lukien suomenruotsalaiset tuntevat suurta hurmiota. Samanlaiset asenteet puuttuvat lähes kokonaan Ruotsin selostuksista. Nationalistinen henki on tuskin hyvästä millekään maalle. Ikävintä on, että monet suomalaiset uskovat nöyryyttävän ruotsin kieltä Suomessakin, kun he ilmaisevat halveksuntansa ruotsalaisia kohtaan urheilussa. Tuskin moneltakaan on jäänyt huomaamatta, että olen pyrkinyt Raaseporissa tasa-arvoisempaan suhteeseen suomen- ja ruotsinkielisten välillä. Minun ei tarvitse taistella itseni puolesta, koska olen pärjännyt kyllä vähän rajuimmissakin leikeissä, mutta olen huomannut, että suomenkieliset eivät voi oikein hyvin täällä. Toivoisin, että suomenkieliset uskaltaisivat kilpailla enemmän poliittisilla kentillä Raaseporissa eivätkä kulkisi nyrkit taskuissa itsekseen kiroillen. Vielä vähemmän kannattaa ivailla tai kiljahdella, kun Ruotsi häviää.  Onhan Ruotsi toisaalta kohdellut suomalaisia kielellisesti ja kultturellisesti huonosti, mutta toisaalta Ruotsi pelasti Suomen 1960- ja 1970- luvuilla mahdolliselta sisällissodalta ottamalla satojatuhansia suomalaisia töihin, kun Suomi oli heidät hylännyt.

Kommentarer
Skriv ny Sök
Annan idrtottsintresserad  - stöder bara rejäl idrott   91.150.54.xxx   07.03.2010 13:08:48
och är därför av samma åsikt. Inställningen i Sverige gentemot finsk idrott
är inte så hatisk som den finska. I Finland pratas t.o.m. om ärkefienden. Är
det ett krig mellan Sverige och Finland man saknar? Något i stil som mellan
Sovjet och Finland? Eller är det normal grannavundsjuka? Den som känner sig
mentalt starkare behöver inte ägna sig åt sånt.
harri  - eiköhän kyse ole vain itsetunnosta   Publisher   19.03.2010 18:12:26
Itse 1995 Sergelin torilla olleena voin vain sanoa, että kyse on suomalaisten
heikosta kansallisesta itsetunnosta. Vasta kun on itse voittanut ja saavuttanut,
voi suhtautua rauhallisesti naapurin menestykseen. Ei kait siinä mitään sen
ihmeempää, näin se on kaikilla kuten USAn mustilla 60-luvulla. Itsetunto
vaatii oman prosessinsa kehityyäkseen.

Oli se muuten ihmeellistä, miten
-95 Tukholman yökerhoissa paikalliset tulivat taputtelemaan meitä suomalaisia
selkään, että oli aivan oikein että voitimme. Samalla ennen voittoa matkalla
junalla alkusarjan matseihin paikallinen ruotsinsuomalainen neuvoi puhumaan
hiljempää ja ihmetteli vielä miten kehtaamme kulkea (teekkari)haalareissa
julkisella paikalla. Kysyin häneltä suoraan silmiin katsoen että häpeääkö
hän jotenkin omia haalareitaan (työpaikallaan)? En saanut vastausta
Skriv kommentar
Namn:
E-post:
 
Rubrik:
Var vänlig och mata in anti-spam-koden du kan läsa i bilden invid.

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."

 

Undecided65-vuotias fil.kand.,täysin palvellut ruotsin ja äidinkielen opettaja (37 v.), koulutusvastaava, eläkeläinen 1.8.2010

SmileSyntynyt Teuvalla

WinkNaimisissa ja kahden aikuisten pojan isä.

LaughingOpiskellut Turun yliopistossa, ollut opettajana Paraisilla, Eskilstunassa, Tukholmassa, Vaasassa, Närpiössä ja Lohjalla.

FrownAsunut veronmaksajana 26 v. Karjaalla.

SurprisedSeurannut ahkeraan pienestä pitäen yhteyskunnallista toimintaa ja ollut aktiivina 5 v.

CoolHarrastukset: yhteyskunnalliset asiat, monipuolinen ja monkielinen lukeminen, jalkapalloilu ja matkailu.

Läs mer...