Lukiot ja ammattikoulut vertailussa Skriv ut Skicka sidan
Skrivet av Heikki Mansikkaniemi   
23 februari 2010 16:02

LUKIOIDEN ARVOJÄRJESTYS KEVÄÄN 2008 YO-KIRJOITUSTEN PERUSTEELLA

Ilta Sanomat julkaisi taas kerran lukioiden paremmuusjärjestyksen, joka perustuu kevään 2009 yo-kirjoitusten pakollisten aineitten pistemäärien keskiarvoihin. Suomessa on 468 lukiota. Tässä on Länsi-Uudenmaan ja lähiympäristön lukioiden järjestys:

Paikallinen järjestys                                                Valtakunnallinen järjestys

  1. Hangö Gymnasium                                        54.
  2. Ekenäs gymnasium                                       82.
  3. Virkby gymnasium                                       120.
  4. Karis-Billnäs gymnasium                                 137.
  5. Salon lukio                                                 157.
  6. Hankoniemen lukio                                      167.
  7. Lohjan yhteislyseon lukio                              207.
  8. Karjaan lukio                                              257.
  9. Lohjan lukion aikuislinja                                436.

 

Valtakunnallisesti suomenkieliset koulut ja lukiot ovat tutkimusten mukaan parempia kuin ruotsinkieliset. Mistä sitten johtuu, että näillä alueilla suomenkieliset koulut ja lukiot laahaavat jatkuvasti ruotsinkielisten perässä. Siinä onkin Raaseporin sivistyslautakunnalle ja erityisesti sen suomenkieliselle jaostolle mietittävää. Pitääkö suomenkielisten jatkuvasti tyytyä näillä alueilla toisen viulun soittajiksi. Myöhemmin ihmisen elämässä tällaiset tilastot näkyvät negatiivisina kaikissa tilastoissa. Jos sivistystoimesta vastaavat eivät löydä vastausta, niin tulisi kutsua joku vakavasti otettava sosiologi selvittämään syyt ja sitten kirjoittamaan toimintaohjelma.

Ammattikoulujen vertailuissa Länsi-Uudenmaan ammattioppilaitos ja Salon ammattioppilaitos ovat parempia kuin Västra Nylands yrkesskola. Valtakunnallisesti vertailtiin 46 ammattikoulua, jolloin Salon ammattikolu valtasi sijan numero 1, Länsi-Uudenmaan ammattikoulu sijan numero 31 ja Västra Nylands yrkesskola oli joutunut aivan pohjalle. Palaan myöhemmin asiaan, mitä huomioidaan, kun ammattikouluja vertaillaan.

 

Kommentarer
Skriv ny Sök
Anonym  - Ta fasta på de goda exemplen   195.22.88.xxx   24.02.2010 16:45:00
1. Jag tycker vårt land och vår region ska byggas med positiva krafter, inte
med anklagelser.
2. Av de fyra västnyländska gymnasierna som ligger i
"topp" (fast en 54:e, 82:a, 120:e och 137:e plats inte direkt är någon
topp)verkar både Hangö g. och Virkby i kommuner med finsk majoritet.
Deras
resultat kan inte förklaras med resonemanget om att spela andra fiol.
3. Tänk
positivt! Undersök varför t.ex. lilla Hangö gymnasium klarar sig så bra -
trots att de tar in de flesta som söker, även de med lågt medeltal. Ta reda
på skolans framgångsfaktorer och använd det i arbetet med andra
skolor.
Lycka till!
heikki  - Besser Wisser asialla   Publisher   24.02.2010 17:39:22
Aluetta ei voi rakentaa positiivisesti, jos koko ajan unohdetaan vähemmistö.
Hangossahan ruotsinkielisten vaikutus on vieläkin ylimitoitettua. Lohja taas on
hoitanut vähemmistönsä esimerkillisesti. Raasepori voisi ehkä ottaa oppia
sieltä. Kehoitan nimetöntä kirjoittajaa itseään ajattelemaan positiivisesti
vaikkapa suomenkielisistä eikä osoittaa tuollaisia, ruotsikielisille
tyypillisiä besser wisser-asenteita. Ilman tutkimuksia ei pysytä
kehittämään mitään.
Synnöve M  - Båda undersökningarna behövs   91.150.55.xxx   24.02.2010 20:25:32
Ett samhälle skall helt klart byggas med positiva krafter, men det måste ju
betyda att man vill ta reda på varför många människor inte har det bra, inte
mår bra. Detta gäller också i vårdsammanhang. Ska vi glömma de sjuka? Det
finns ju ändå så många friska! De sjuka har kanske inte haft samma
förutsättningar. Kan vi göra något åt det? Och vad i så fall? Båda
grupperna måste så klart studeras för att nå ett resultat att bygga vidare
på. När det gäller sämre utgångsläge i skolsammanhang är Rinkeby ett
positivt exempel. Se Heikkis tidigare blogg 12.2.2008 "En skola mitt i
samhället", som bevisar att viljan till en förändring främst måste
komma från berörda skolor.
Skriv kommentar
Namn:
E-post:
 
Rubrik:
Var vänlig och mata in anti-spam-koden du kan läsa i bilden invid.

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."

Senast uppdaterad 23 februari 2010 16:03
 

Undecided65-vuotias fil.kand.,täysin palvellut ruotsin ja äidinkielen opettaja (37 v.), koulutusvastaava, eläkeläinen 1.8.2010

SmileSyntynyt Teuvalla

WinkNaimisissa ja kahden aikuisten pojan isä.

LaughingOpiskellut Turun yliopistossa, ollut opettajana Paraisilla, Eskilstunassa, Tukholmassa, Vaasassa, Närpiössä ja Lohjalla.

FrownAsunut veronmaksajana 26 v. Karjaalla.

SurprisedSeurannut ahkeraan pienestä pitäen yhteyskunnallista toimintaa ja ollut aktiivina 5 v.

CoolHarrastukset: yhteyskunnalliset asiat, monipuolinen ja monkielinen lukeminen, jalkapalloilu ja matkailu.

Läs mer...