|
1. Sannäsin koulusta tuli taas muita asioita tärkeämpi. Eräs valtuutettu piti ehkä tyyppillisen puheenvuoron, jossa asialla ei ollut paljon sijaa ja joka osoitti täydellistä asiaanperhtymättömyyttä. Tietysti jokin ryhmä koetetaan elitistiseksi, jos kyseinen ryhmä matkustaa paljon kalliimmassa luokassa kuin muut. Muiden koulujen oppilaat asetetaan peraatteessa eriarvoiseen asemaan paitsi rahan vuoksi niin myös profiloinnin vuoksi. Täysin käsittämätöntä oli nuiva suhtautuminen mahdollisuuteen hakea esim. EU-tukea tai muuta tukea. Kaupungilla ei ole varaa kustantaa luontokoulun perustamiskustannuksia eikä varaa pitää kolulua joka on huomattavasti kalliimpi oppilasta kohden kuin keskustankoulut. Luontoasioita opetetaan kyllä muissakin kouluissa. Parasta olisi kehittää ympäristö- ja luonto-opetusta kaikissa kouluissa ja kaikille oppilaille. Henkilökohtaisesti en usko ideaan, mutta täytyyhän aina olla mahdollisuus kokeilla. Katson valtuuston päätöksen enemmänkin viivytystaktiikaksi . Taas kolmen vuoden päästä tullaan uusin vaatimuksin. Ehdotinkin säästöryhmässä, että Sannäsin koulun kannattajat pyrkisivät muuttamaan koulun yksityiseksi, jos he todella haluavat säilyttää koulun. Mutta kukapa nyt ilmaisesta rahasta luopuisi. 2. Mustion kouluista käytiin säästöryhmässä melko monipuolinen keskustelu. Vaihtoehtoja oli useitakin. Kokonaan lakkauttamistakin mietittiin. Mustion oppilaiden viemisestä Lohjalle tai Karjaan keskustaan keskusteltiin. Pidettiin parempana, että mustiolaiset sijoitettaisiin keskustaan, koska silloin he paremmin jatkaisivat Karjaalla yläasteella. Yhtenä vaihtoehtona oli myös suomen- ja ruotsinkielisten oppilaiden sijoittaminen samaan uuteen koulurakennukseen, mutta Karjaalla ei ole varaa rakentaa mitään uutta ja kallista. Lopulta päädyttiin siihen, että kunnostetaan nykyisiä rakennuksia ja jatketaan kuten nyt. Oppilaiden sijoittaminen saman katon alle olisi pedagogisesti ihanteellinen ratkaisu. Lähiaikoina pitänee jyrkästi laskevien oppilasmäärien vuoksi harkita sitä, että oppilaat käyvät 4 ensimmäistä vuotta Mustiolla ja sitten keskustassa, koska keskustan koulujenkin oppilasmäärät laskevat voimakkaasti. Kolmen lähimmän vuoden aikana koko Karjaalla ruotsinkielisten peruskoululaisten määrä vähenee 427 oppilaasta 359 oppilaaseen ja suomenkielisten vastaavat luvut ovat 275 ja 232. Kokonaisvähentymä on 113, joka vastaa suurin piirtein 8 opettajan virkaa. 3. Kansalaisopisto saanee luvan siirtyä nykyisistä tiloista halvempiin tiloihin. Keskusteluissa oli esillä mahdollisuus siirtää siinä määrin kuin mahdollista toiminta ruotsikieliseen koulukeskukseen. Siten saataisiin kolujen tilat tehokkaampaan käyttöön. Yhteistyötä varsinkin Pohjan ja Tammisaaren kanssa tulee jatkaa ja tiivistää. 4. Laskevat oppilasmäärät johtavat siihen, että valtion avustukset pienenevät , joten henkilökunnan määrä tulee sopeuttaa sen mukaan. Lisäksi talousarviota paisuttaa palkkojen korotukset 3- 4 % vuodessa. Todellinen tarve säästää olisi siis suurempi kuin , mitä valtion osuuksien menetykset merkitsevät. Pelkään pahoin, että monen muun kunnan tavoin joudutaan vielä harkitsemaan lomautuksia. 5. Yhteiset koulukansliatoiminnot sisältyy myös myös päätettyihin säästötoimiin. Tämä lienee hieman epävarma säästökohde. Kukaan ei oikein tiedä, mitä se käytännössä merkitsee. Luultavasti nykytekniikan hyväksikäyttöä. Muutenkin Pohjan ja Tammisaaren tehtyjä koulusopimuksia ja niiden vaikutuksia on vaikea arvioida. 6. Keskuskeittiön arvellaan tuottavan noin 50000 euroa säästöä vuodessa, kunhan se pääsee kunnolla vauhtiin. 7. Lukioiden tulevaisuus askarrutti säästöryhmää melkoisesti. Keskusteltiin jopa niiden lopettamisesta, mutta lukiot katsottiin kuitenkin tärkeiksi kouluiksi Karjaalle, joka on julistautunut koulukaupungiksi. Sen sijaan ehdotettiin menojen supistamista noin 20000 euroa koulua kohden vuodessa. Edellytettiin myös opetusmenetelmien jatkuvaa kehittämistä ja yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. 8. Pois on jossain vaiheessa pudotettu ehdotus, jonka mukaan palkattaisiin koeajaksi henkilö, joka hoitaisi EU-hakemuksiin liittyvän byrokratian. Koska Karjaalla on suureksi paisunut erityisopetus, niin varmaan ESR-rahastosta voisi saada varoja syrjäytymisen ehkäisemistoimiin. EU myöntää myös kouluille tukea kansainväliseen toimintaan ja muihin kehittämisprojekteihin. Jossain ollaan hyvin aktiivisia hakemaan ylimääräistä rahaa, mutta ehkä tämä kuvastaa jossain määrin Karjaan henkistä ja poliittista ilmapiiriä. Mikään ei muuttua saa. 9. Tamminsaaren mallin mukaan voitaisiin kokeilla jo esikoulussa leikkiterapeuttia, joka tutkii lasten taustoja ja ajatusmaailmoja sekä kehittää lapsille harrastustoimintaa.Toiminnan tulisi tietenkin jatkua ala-asteella.
|
