Mennyt vuosi 2012 on osaltani kulunut etupäässä töissä. Kevät meni vielä täyspäiväsenä mutta syksyllä jo pidättelin työhalujani ja opetin vain aikuisia lähihoitajiksi opiskelevia. Heillä on motivaatio tosi loistava, ei tarvitse huolehtia kurista ja järjestyksestä. Ikä on vakavoinut ja rauhoittanut. Iltaopiskelijoille täytyy nostaa hattua, koska suurin osa heistä opiskelee työnsä ohessa. Jatkanen työskentelyä niin kauan kuin voimia, kuntoa, intoa ja kiitollisuutta työtäni kohtaan riittää.

Iloita täytyy muutenkin suomalaisten hyvistä oppimistuloksista kansainvälisissä vertailuissa. Tosin viihtyvyyttä pitää miettiä, vai onko niin, että hyviä oppimistuloksia ja viihtyvyyttä ei voi saavuttaa samalla kertaa. Ruotsin kouluissa oppilaat viihtyvät, mutta tulokset ovat todella heikkoja. Ennustin jo 1980-luvulla, että Ruotsin koulujen ei käy hyvin. Hyvä koulu vaatii monia seikkoja, jotka eivät ole pitkään aikaan olleet Ruotsissa kunnossa. Tärkein kaikista on opettajan auktoriteetin tunnustaminen siihen liittyvine kaikkine oikeuksineen. Palkka on myös tärkeä. Sitten on jotain pielessä, jos kouluttamaton tehdastyöläinen ansaitsee enemmän kuin opettaja. Tästä taas johtuu, että Ruotsissa lähes kaikki halukkaat pääsevät opettajakoulutukseen, kun taas Suomessa vain joka kymmenes pääsee toteuttamaan haaveensa. Länsimainen mädänneisyys on lyönyt vielä pahemmin läpi Ruotsissa kuin Suomessa. Viihdeala on hyvin pinnallista ja väkivaltaista. Ruotsin koulut ovat pinnan alta väkivaltaisempia ja rasistisempia kuin Suomen koulut, vaikka Suomessa onkin tapahtunut kaksi traagista kouluampumista.

Matkailuakin on tullut harrastetuksi. Hongkongista on muodostunut pysyvä käyntipaikka. Sieltä löytyy jatkuvasti uutta, vaikka käykin siellä usein. Uusi löytö oli tänä kesänä keskinen Ruotsi mm. Värmland ja Taalainmaa. Teimme kahden viikon kierroksen siellä. Paikkoja oli mm. Strängnäs, Eskilstuna, Katrineholm, Julita, Karlskoga, Karlstad, Örebro, Sunne, Torsby, Malung, Fagersta ja Västerås. Reitti sisälsi paljon suomalaista kulttuuria. Kesän hauskin tapahtuma oli syntymäkyläni rikkaimman miehen järjestämä juhla. Kaksikielisessä kylässä asui 1950-luvulla noin 400 ihmistä. Nyt luku on pudonnut noin 70:ään. Ihmiset ovat muuttaneet etupäässä USA:han ja Ruotsiin. Jonkin verran heitä tapaa Etelä-Suomestakin. Oli puheita, musiikkia, tanssia, syömistä ja juomista. Musiikista vastasi kyläläisen kanssa naimisiin mennyt Eini, joka tunnetaan valtakunnallisestikin. Tärkeintä tällaisissa tapahtumissa on kuitenkin tuttujen tapaaminen. Keskustelua riitti aina aamuyöhön asti. Läpi käytiin kotimaan juttuja, Singaporen tapahtumia, New Yorkin alamaailmaa jne.

Koska Raaseporilla menee tosi huonosti, niin mieleeni tuli ajat 1960- ja 1970-luvuilta. Eräässä sketsissä laskettiin leikkiä, miten Suomi tyhjenee. Viimeinen lähtijä on presidentti Kekkonen.

Millainen voisi sitten olla Raaseporin tulevaisuus? Raasepori on myös tyhjenemässä. Suomenkieliset lähtevät ensinnä. Jossain Konnevedellä on avattu laajat kultakaivokset, jonne suurin osa raaseporilaisista on muuttanut. Raaseporin kaupunginvaltuustossa on 100 % rkpläisiä. Asukasluku on pudonnut muutamaan tuhanteen, joista 1000 on virkamiestä. Valtio päättää lopettaa kaupungin toiminnan, koska toiminnan ylöspito käy liian kalliiksi. Valtio kehottaa ihmisiä muuttamaan muualle. Viimeisiä lähtijöitä ovat kaupunginjohtaja, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja, jotka saavat töitä Konneveden kultakaivoksilta. Onnellista Uutta Vuotta kaikille lukijoilleni

Raaseporin uudessa valtuustossa ei ole hurraamista. Samat ihmiset, jotka ovat saaneet kaupungin rappiotilaan, saivat luottamuksen. Tilanne on tosi surullinen. Ihmeellistä kyllä kokoomus osoittautui radikaalleimaksi, Vanha valta äänestettiin kokonaan pois heidän joukoistaan. Molemmat valitut tuntuvat olevansa omalla tavallan uutta ajattelua edustavia ja toisin ajattelijoita. Nyt vain toivotaan, että salakähmäisyys vähenisi päätösprosseissa ja että se johtaisi radikaaleihin päätöksiin, mm. säästöpäätöksiin. Pahoin epäilen, että velat vain kasvavat, mutta ehkä kokomuuksessa ja perussuomalaisissa pilee jokin alku uuteen. Perussuomalailsilta odotin vähän parempaa tulosta eduskuntavaalien perusteella, mutta heidän kampajansa oli vaisuhko ja mitäänsanomaton. Ehkä olisi tarvittu Soinin konsulttiapua. Alhainen äänestysprosentti verotti varmaan demarien ja perusuomalaisten kannatusta. Lisäksi kunnallisvaaleissa vaikuttavat raaseporilaisten heimo-, sukulaisuus- ja kielisuhteet enemmän kuin muisa vaaleissa. Vaalituksella ei kyllä pahemmin kehitetä kaupunkia myönteiseensuuntaan eikä uusia asukkaita pystytä houkuttelemaan. Isoissa puoleissa tarvittaisiin paljon enemmän uutta verta ja vanhoja pukareita syrjään.

Näin otsikoi Länsi-Uusimaa-lehti tänään keskiviikkona 3.10.2012 pääkirjoituksensa. Näköjään naapuri tuntee paremmin Raaseporin tilanteen kuin Raasepori itse. Länsi-Uudellamaalla on kolme paikkakuntaa Karkkila, Hanko ja Raasepori, jotka pääsevät Suomen 40 taloudellisesti heikoimman kunnan joukkoon. Arvioinnissa huomioidaan vuosikate, velkamäärä, tase, verotus ja kyky hoitaa velkoja.

Seuraavaan valtuustoon mitä ilmeisemmin valitaan 90%, jotka jo nyt istuvat valtuustossa, joten mitään parannusta ei ole seuraavina 4 vuotena odotettavissa. Äänestäjät ovat liian vahvasti sitoutuneet samoihin puolueisiin ja henkilöihin, jolloin muutokset eivät ole mahdollisia. Tarvitaan rohkeutta ja tahtoa talouden tasapainottamiseksi, mutta sellaista ei ole Raaseporista löytynyt. Ei löytynyt Karjaaltakaan aikoinaan.

Länsi-Uusimaa-lehti epäileekin sekä päättäjien että virkamiesten kykyjä ja taitoja. Keskinäiset riitaisuudet kukoistavat eikä niitä pystytä ratkomaan.

Lehti päättä kirjoituksensa:"Uuden kaupunginvaltuuston ensimmäinen ja tärkein tehtävä on alkaa tinkiä palveluista ja niiden tasosta. Onko nykyisellä valtuustolla haluja nostaa veroprosenttia."

Seuraa tietenkin kysymys: Mitä tehdään Raaseporille, jos se ajetaan valtion syliin ja menee täysin rappiolle? Ei edes Lohja varmaan enää huoli tuollaista kuntaa hoidettavakseen.

Kunnallisvaalit lähestyvät ja jonkinlaista eloa on jo ilmennyt siellä täällä. Nyt tuli jo virallisesti kunkin ehdokkaan numero. Osalleni lankesi numero 35.

Tällä kertaa en aio osallistua vaalikampanjoihin niin kiivaasti kuin edellisellä kerralla. Keskitän voimani juuri näihin aikoihin aikuisten opetukseen Lohjalla. YLE:n, MTV:n ja HeSa:n vaalikoneisiin olen vastaillut. YLE:n koneelle piti mainita 3 keskeisintä vaaliteemaa. Valitsin talouden, kuntauudistuksen ja kielellisen tasa-arvon.

Yritin jo viime vaalien edellä saada ehdokkaita kertomaan, miten talous saataisiin tasapainoon. Kirjoittelin useasti lehtiinkin, mutta kukaan ei ehdottanut minkäänlaisia säästöjä. Nyt sitten on tulos käsillä. Velat eivät ole supistuneet vaalikaudella ollenkaan, jos lasketaan pois valtion noin 10 miljoonan yhdentymistuki.

Kaupungin omaisuutta on myyty ja yritetty myydä, mutta sellaiset tulot ovat kertaluontaisia, joten muuta olisi pitänyt tehdä. Eniten vuotaa, ja rajusti, perusturva. En ole oikein alan asiantuntija, mutta valtavia summia sieltä pitäisi kuitenkin etsiä. Tällaisissa tilanteissa toimintoja pitää rohkeasti vain lopettaa. Hyvä ajatus olisi myös vahvistaa terveyskeskustoimintaa niin, että vältyttäisiin tosi kalliilta erikoissairaanhoidolta. Aikanaan 1970-luvun alussa tämä paha kierre alkoi, kun piti perustaa terveyskeskuksia. Vuosi vuodelta niitä laajennettiin ja lisättiin henkilökuntaa. Joka vuosi piti sitten korottaa veroäyriä. Toiseen suuntaan meneminen tuntuukin olevan vaikeampaa. Koska perusturvan vähennyksistä tuntuu olevan niin vaikea päättää, niin tässä voisi käyttää ulkopuolista konsulttiapua.

Opetussektorilla ei ole kovin paljon yleensä ylityksiä, mutta perusturvan vuoksi sieltäkin säästökohteita löytyy. Kaksi ruotsinkielistä lukiota on aivan liikaa näin pienellä paikkakunnalla. Ehkä suomen- ja ruotsinkielinen koulutoimi voitaisiin kokonaankin siirtää saman katon alle. Muutenkin pienempiä kouluja voidaan lakkauttaa. Voitaisiin myös miettiä päivähoidon subjektiivista oikeutta, mutta se taitaa olla eduskunnan käsissä.

Hätätilassa voitaisiin lopettaa sellaista, joka ei ole pakollista. Tälläkin ohjelmalla varmaan säästyisi muutama miljoona. Nyt on pian kulunut 5 vuotta Raaseporin kaupungin synnystä. Olisi aika miettiä ylimääräisen henkilökunnan irtisanomisia. Varsinkin hallinnon yläkerroksissa on ollut tungosta. Ihmettelen, että Raaseporissa ei edes uskalleta suunnitella sanoa irti henkilökuntaa, vaikka pieni Kaskinenkin uskaltaa. Siellä sanotaan irti 15 henkilöä. Se vastaisi täällä noin 300 henkilöä. Ilman rohkeutta ei synny mitään talouden tasapainoa.

Tietenkin voi jonkin verran korottaa vielä kunnallisveroa, mutta ei kovin paljon. Samaten joitain maksuja voitaneen korottaa.

Kaksikielisyydestä on muutamia ansiokkaita kirjoituksia ilmestynyt. Kokoomuksella on täysin hyväksyttävä kaksikielisyysohjelma. Varsinkin kaksikieliset koulut, joissa kumpikin kieliryhmä on saman katon alla, on hyvä ajatus. Samaten Miikka Soivio on kirjoitellut kaksikielisyydestä ansiokkaasti eri foorumeilla. Kaksikielisten koulujen aloite olisi ehkä hyvä siirtää eduskunnan käsittelyyn. RKP ei paikallisesti suostu kaksikielisiin kouluihin, mutta eduskunnassa näyttäisi olevan enemmistö ajatuksen takana. Kokoomuksella on peräti puoluekokouspäätös asiasta.

Olen jo aikaisemminkin esittänyt, että suomenkielisten asema Raaseporissa pitäisi selvittää. Siihen tarvittaisiin ulkopuolinen, puolueeton asiantuntija. Ei riitä, että kysytään jotain terveyskeskusten kielenkäytöstä, vaan se tulisi kattaa kunnan kaikki sektorit. Vaikka Närpiössä on vain noin 5% suomenkielisiä, niin siitä huolimatta siellä on tehty laaja selvitys suomenkielisten oloista ja tarpeista.

Lopuksi Hakkaraiselle voimia taistelussa epäoikeudenmukaisuutta vastaan! P.S. Vaaliennuste RKP 18 valtuutettua PS 1 valtuutettu SDP 14 Kesk. 1 Vihreät 4 KD 1 Kokoomus 2 Kommunistit 1 Vasemmisto 1