|
Kansallinen Kokoomus ehti jo tulevia vaaleja ennakoiden ottaa asian esille puoluekokouksessaan hyväksymällä nuorisojärjestönsä esittämän aloitteen pakollisen ruotsin korvaamisesta valinnaisella kielellä. Elinkeinoelämä ja "Business-Suomi" on ottanut kantaa valinnaisuuden lisäämisen puolesta ja Perussuomalaiset ovat pitäneet asiaa rahvaan tapeteilla jo vuosikausia ja kaikki tietävät Keskustan asenteen toiseen kotimaiseemme - Vanhanen purki pakollisen toisen kotimaisen ylioppilaskirjoituksissa ja Kiviniemeltä ei juuri heru ymmärrystä Kokkolan ruotsinkielisille. Ns. pakkoruotsi tulee aivan varmasti olemaan kuuma aihe seuraavissa vaaleissa ja saattaa olla viemässä RKP:tä vuosikymmenten hallitustyön jälkeen oppositioon - sen verran varmalta näyttää, että pakkoruotsin poistaminen tulee olemaan hallitusneuvotteluiden kynnyskysymys. On vaikeaa uskoa, että RKP lähtisi itselleen näin tärkeässä asiassa Vihreiden tielle ja hiljaisesti "hyväksymään" pakollisen ruotsin häviämistä 1. ja 2. asteen kouluistamme.
Olen ollut huomaavinani lähinnä pääkaupungin medioissa käydyssä keskustelussa muutamia "vinoutumia" mitä tulee tähän ns. pakkoruotsiin ja sen poistamiseen. Yksi pahimmista on perustuslain sotkeminen kieltenopetuksen pakollisuuteen - räikeimpänä esimerkkinä Kataisen heikko yritys poisselittää Kokoomuksen kentän hyväksymää aloitetta sillä, että se olisi jotenkin ristiriidassa myös samaisen konventin hyväksymää ruotsin kielen perustuslaillisen aseman säilyttämisen kanssa. Ihan vaan tiedoksesi Katainen ja muillekin asiasta tietämättömille. että Suomen perustuslaissa ei puhuta sanaakaan siitä, mitä peruskouluissa ja 2. asteen kouluissa pitäisi opettaa. Suomen perustuslaki kertoo vain ja ainoastaan, että ruotsinkieli on siinä missä suomenkielikin kansalliskieli, millä tulee jokaisen suomen kansalaisen saada valtakunnallisesti tarvitsemansa (valtiolliset) palvelut omalla äidinkielellään sekä tulla kuulluksi omassa asiassaan omalla äidinkielellään. Ei siis sanaakaan siitä, että imatralaisen perukoululaisen olisi pakko lukea ruotsia. Monilla näyttää myös unohtuneen, että perustuslakimme on ollut suurinpiirtein samankaltainen viimeiset 90 vuotta, siis vuodesta 1922 samalla kun pakollinen toinen kotimainen tuli kouluihimme vasta peruskoulua synnytettäessä vasemmiston ja RKP:n lehmänkauppana 1970-luvun alussa. Sitä ennen ruotsinkieli oli pakollinen vain sille osalle ikäluokasta, joka jatkoi opintojaan kansakoulun jälkeen yhteiskouluissa - vastaten nykyajan lukioita.
Aivan samoin voidaan pakollisesta valtakunnallisesta toisesta kotimaisesta luopua perustuslakia rikkomatta (eihän sitä rikottu ennen 1970-lukuakaan). Minulle itselleni sopisi vallan mainiosti, että koko kansa lukisi ruotsinsa ja suomensa pakollisena, se ei ole suurin epäkohta mitä lainsäädännössämme on. Toisaalta ymmärrän hyvin niitä, jotka kokevat sen vääryytenä ja epäoikeudenmukaisuutena varsinkin jos ei eläessään ole tavannut yhtään ruotsinkielistä eikä kieltä koskaan missään kuullut. Ihmisten arvostukset ja ajatusmaailma kun yleensä kehittyy ja muuttuu ajan kuluessa ja lainsäädännönkin tulisi jotenkin heijastaa ihmisten nykyarvostuksia. En pysty kuvittelemaan, että lainsäädännössämme enää kovin kauaa voi olla kohta, minkä yli puolet väestöstä kokee epäoikeudenmukaisuutena - oli historiamme sitten mikä oli. Muutoinhan ihmisiltä menee usko koko tasavertaiseen lainsäädäntöön ja sen heikompaa, tavallista ihmistä suojelevaan periaatteeseen, mikä on koko länsimaisen lainsäädännön peruskivi. Aivan samalla tavalla ollaan nyt muuttamassa maahanmuuttolainsäädäntöä venäläis- ja egyptiläismummojen takia - ajat ja olosuhteet muuttuvat ja niin pitää lainsäädännönkin.
Itse koen nykyisen (kieli)lainsäädäntömme suurimpana epäoikeudenmukaisuutena valtion ylimmiltä virkamiehiltä vaadittavan ns. kielitodistuksen toisesta kotimaisesta ja hyvää, äidinkieleen verrattavaa osaamista siitä toisesta. Yhtä epäoikeudenmukaisia ovat 2-kielisten kuntien johtavilta virkamiehiltä vaadittavat kielitutkinnot. Mielestäni ne ovat vaikkapa Raaseporissamme yksi iso tulppa, ettei johtaviksi virkamiehiksi saada muita kuin puolivillaisia seurustelu-upseereita. Niille, jotka eivät tiedä, niin voin kertoa, että maahanmuuttajien ei tarvitse lukea kouluissamme molempia kotimaisia vaan voivat korvata toisen niistä omalla äidinkielellään. Maahanmuuttajat, siis useammankin sukupolven jälkeen jos ja kun haluavat lukea myös omaa äidinkieltään, eivät koskaan voi hakea valtion tai 2-kielisten kuntien korkeimpia virkoja. Siinä on epäkohta, mikä tietenkin pahenee vaan entisestään, jos pakollinen toinen kotimainen poistetaan ennen sitä. Silloinhan eivät maahanmuuttajien lisäksi myöskään venäjää opiskelleet imatralaiset voisi hakea niitä virkoja. Olisimme ikuisesti tuomitut kipparihattu päässään ja merihenkinen villapaita yllään rapujuhlia viettäviin ja ryyppylauluja laulaviin virkamiehiin, joilla ei ole pienintäkään ymmärrystä mitä tarkoittaa vaikkapa sellainen asia kuin kilpailutus. Ihan selkäpiitä karmii....
|
