Olen tässä hieman pyöritellyt päässäni tuota lukiokysymystä. Kokoomuskin ehti jo yhdessä Kristillisten Niklaksen kanssa ottamaan asiaan kantaa ja ehdottivat yhden 2-kielisen lukion perustamista koko Raaseporille. Kun lisäksi Kokoomuksen Rissanen L-U:ssa muutama viikko sitten piikitteli aikaisemmin kirjoittamiani visioita, että niistä muka puuttui se Axxellin uuden koulukolossin viereen rakennettu uusi Raaseporin 2-kielinen lukio, niin tässä olisi sille toimintakonsepti. Sillä erolla tosin, että tiloja voidaan käyttää tehokkaasti siellä missä niitä on tarjolla ja toisaalta siellä missä ovat oppilaat - vaikka koko läntisen Uudenmaan alueella. Ei tarvitse kaupungin maksaa kalliita korvauksia konsulteille; tämä malli on tehty jo varsin hyvin toimivaksi todetun, IT-maailmasta tutun SOA:n mukaisesti. SOA tulee enganninkielisistä sanoista "Service Oriented Architecture".

SOA:n mukaisesti määritellään ensin tarkoin tarvittavat palvelut. Palvelut syntyvät, kun käytetään "brokerin" kautta resursseja, tässä tapauksessa opettajia ja tiloja. Oppilaat puolestaan käyttävät kurssipalveluja tietyn tarkoin määritellyn ja mitatun prosessin, eli tässä tapauksessa opetussuunnitelman mukaisesti. Malli mahdollistaa yhden hallinnon ja resurssien varauspalvelun koko Raaseporille. Tavallaan yhden koulun sisällä toimii useampia "kouluja". Koulujen lukumäärä menettää merkityksensä kun tilat ja opettajat ovat kouluista riippumattomia resursseja, joita voidaan vapaasti hyödyntää. Pakolliset opinnot pitää suorittaa oman äidinkielen (tai käytännössä sisäänkirjautumiskielen) mukaisissa palvelupaketeissa, mutta valinnaiset opinnot olisivat kaikkien vapaasti valittavissa kielestä riippumatta. Tuloksena on joustava ja skaalautuva ratkaisu huomioiden vaikkapa Hangon ja Lohjan tulevaisuudessa tuomat tarpeet.

Kommentarer

Skriv ny Sök

veikko  - Hyvä ratkaisu   Publisher   15.11.2009 14:43:02 Jos kerran investoidaan infraan, niin miksi ei käytetä sitä tehokkaasti? Pulma vain on siinä, että kaikki puolueet eivät vielä ole perillä siitä, että systeemi säästäisi varoja ja kaksikielisyys rikaistuisi entisestään molempiin suuntiin. Mutta kielipuoueet pysyvät kannassa, joten saamme vielä odottaa että ne päättäjät kypsyvät ja tajuavat tilanteen edut Svara

Heikki Mansikkaniemi  - Kannatan   91.150.52.xxx   15.11.2009 15:17:59 Harrin esitys on täysin kannatettava. Sillä säästettäisiin varmaan melkoinen summa rahaa. Järjestelmään voitaisiin vielä lisätä ammattikoulun yhteiset aineet (kielet, äidinkieli,liikunta, yhteiskuntatieto, taide ja kulttuuri jne.), jolloin Raaseporin ammattikouluopiskelijat voisivat suorittaa 20 opintoviikkoa eli noin puolen vuoden opinnot yhteisiä aineita lähellä kotiaan. Nyt vain pitäisi löytää kanavat, joiden kautta voisi asiaa viedä eteenpäin. Tässä nyt luultavasti törmätään taas Taxellin paradoksiin ja yleensäkin poliittisten puolueiden rajallisiin henkisiin resursseihin. Sellaisia voimia löytyy luultavasti vain kokoomuksesta ja RKP:n parhaimmistosta, mutta sehän paras osaa luultavasti vastustaa tällaisia hankkeita.Minä annan kuitenkin täyden tuen ajatuksillesi.Tätä ehdotusta voi hioa varmaan yksityiskohtia ajatellen. Svara

harri  - Heikki ja Veikko   Publisher   15.11.2009 17:12:05 Olen ollut huomaavani melkoisen navakan muutoksen tuulen pyyhkäisseen RKP:n ja suomenruotsalaisten edelläkävijöiden keskuudessa. Taxellska Paradoxen näyttäisi olevan menneisyyden oppeja ainakin mitä lukee vaikkapa Vasabladetin pääkirjoituksia http://www.vasabladet.fi/story. aspx?storyID=49786 Raaseporihan muodostaa maassamme hyvin harvinaisen alueen, missä ruotsinkieli on enemmistön kieli. Näinollenhan puhdasoppinen taxelilaisuushan ei täällä päde ainakaan ruotsinkielisten vahingoksi - eli että 2-kielisistä ratkaisuista pyrkii aikaamyöden tulemaan enemmistökielisiä. Muualla maassa siis suomenkielisiä, mutta entäs täällä Raaseporissa? Svara

Petri  - Asiakaslähtöisyys   134.37.255.xxx   16.11.2009 16:11:36 Sitä ei saa unohtaa kun prosesseista puhutaan ja asiakkaitahan ovat opiskelijat. Onko heiltä kysytty halukkuutta? Ei varmasti, eikä kysytä, koska vastaus tiedetään etukäteen. Lähtökohtana lienee vain kiinteän omaisuuden käyttöasteen nostaminen epäonnistuneen kuntaliitoksen (tai lähinnä sen valmistelujen) jälkien peittämiseksi. Onko tarkoitus kasvattaa raaseporilaisita kaksikielisiä, siis heistä, jotka eivät sitä aidosti ole?? Ei kai. Käytäntö jo osoitti pääkaupunkiseudulla, että suomen- ja ruotsinkielisen koulun yhdistäminen ei vaan tule kysymykseen. Entä kiusaaminen? Ei kai kukaan elä oikeasti pilvilinnoissa, että kahakoita ei muka syntyisi.. Olisivatko kieliryhmät tasavertaisissa asemissa kun resurseja jaetaan? Ehkä ylevissä suunnitelmissa.. Jomman kumman kieliryhmän palvelut kärsisivät ja on helppo arvata kumman. Svara

harri  - asiakkaita monenlaisia   Publisher   16.11.2009 18:23:11 Asiakkaita ovat myös veronmaksajat siinä kuin oppilaatkin. Heiltähän ne rahat kuitenkin nirhaistaan. Miksi ihmeessä oppilailla olisi jotain kielteistä sanomista tähän malliin? Ainoa muutos heille olisi, että tietyt vapaaehtoiset kurssit voitaisiin ottaa naapurikielisinä. Jos joku haluaa käydä koulunsa umpi suomen- tai ruotsinkielisenä omissa tiloissaan, niin siihen olisi edelleen kaikki mahdollisuudet. Vain sillä erolla, että valinnanmahdollisuudet olisivat säästösyistä rajatummat kuin tänäpäivänä. Ei mikään hassumpi ajatus kasvattaa tulevista raaseporilaisista kaksikielisiä - ei tietenkään vastoin kenenkään tahtoa. Resurssien jakamiseen ei köulusysteemillä ole juurikaan merkitystä. Jos jostain leikataan niin sitten leikataan siitä huolimatta. Tässä mallissa se vaikuttaisi vain vapaaehtoisiin kursseihin, joiden tuleekin määräytyä kysynnän ja tarjonnan mukaisesti. Mieluummin ajattelen että kaikille tulee lisää vaihtoehtoja kuin että joltain vaihtoehdot kielifobian takia pienenevät. Svara

Heikki Mansikkaniemi  - Paradoksi ylittämätön   91.150.52.xxx   16.11.2009 16:38:48 En nyt oikein usko Petrin pelkotiloihin en rahanjaon enkä muunkaan suhteen. Itse toimin aikanaan Tukholmassa lähes 10 vuotta koulussa, jossa oli opiskelijoita 56 maasta. Ei mitään normaalista poikkeavaa kiusaamista esiintynyt, vaan koulu osasi taitavasti hyödyntää erilaisuutta. Pidän edelleen kiinni siitä, että suurin ongelma ruotsinkielisten sitoutumiseen on Taxellin paradoksi. Sitäpaitsi koulutuksen heimopäällikkö on Karjaalta eli ruotsinkielisen opettajajärjestön puheenjohtaja, joka on kunnostaunut kielteisesti kaikessa, joka lisäisi suomen- ja ruotsinkielisten kanssakäymistä. Karjaan ruotsinkielisen lukion entinen rehtori sai lähtöpassit, kun hän halusi enemmän yhteistyötä yli kielirajojen. Tämä tapahtui noin 1995. Svara

Skriv kommentar
Namn:
E-post:
Rubrik:
	Var vänlig och mata in anti-spam-koden du kan läsa i bilden invid.

Powered by !JoomlaComment 3.26

3.26 Copyright (C) 2008 Compojoom.com / Copyright (C) 2007 Alain Georgette / Copyright (C) 2006 Frantisek Hliva. All rights reserved."