|
 Den gågna kalla vintern påverkar fortfarande livet för många fågelarter. Aleksi Lehikoinen som nu ansvarar för Naturhistoriska Centralmuseets fågeltaxeringar och sköter Hangö Fågelstation berättar att tumkänslan inför höstens stora flyttfågelsträck är den, att den kalla vintern i kombination med föregående regniga sommar ännu lämnat tydliga spår bland småfåglarna. Den kalla vintern ledde till extra hög dödlighet efter en dålig säsong bland småfåglarna. I Västra Nyland rör sig t.ex. få hackspettar, vilka klart tog stryk på grund av den dåliga kottskörden som gjorde att många dog under vintern.
Flyttstråket längs Hangö Udd ut via Hangö Fågelstation på Uddskatan har hittills varit lugnt. Hangö Udd är en livsviktigt rutt för massor av flyttfåglar som åker mot söder och sydväst, och Hangö Fågelstation är den bästa platsen för observation av sträcket. Sensommaren har bjudit på utsträck av vadare – de flesta gamla fåglar av många arter har redan gett sig av. En del insektätande småfåglar som grönsångare, härmsångare och andra tidiga arter har redan passerat. Gulärlornas och trädpiplärkornas sträck är också på slutrakan. Däremot har t.ex. sparvhökarna just satt igång på allvar tillsammans med andra rovfåglar. Senare drar sjöfåglarna igång följda av fröätande småfåglar. Mesar kan man kanske vänta i större mängder, eftersom sommarens häckning varit mycket bra.
Den kalla vinter syns också i mängden storskarvar som passerat stationen – så få storskarvar har inte observerats på många år. En annan art som klarat sig dåligt är ejdern – i Hangövattnen var häckningen den sämsta sedan 2003 och det syns i antalet unga fåglar på havet. Också knölsvanen och de vitkindade gässen hade ett uselt år, medan grågässen verkar ha klarat sig bättre.
Ute på fågelstation har man siktat redan två aftonfalkar i augusti (12.8 och 31.8). Den exotiska lilla falken har haft en liten invasion på gång, och siktats också på andra ställen oftare än vanligt.
Mera info:
Aleksi Lehikoinen (Naturhistoriska Centralmuseet)
Den här e-postadressen är skyddad från spamrobotar, du måste ha Javascript aktiverat för att visa den
eller Forskningsledare Mikael Kilpi (Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia)
Den här e-postadressen är skyddad från spamrobotar, du måste ha Javascript aktiverat för att visa den
Kylmä talvi näkyy syksyn muuttolintumäärissä
Mennyt kylmä talvi vaikuttaa edelleen monen lintulajin elämään. Luonnontieteellisen keskusmuseon lintulaskennoista vastaavan intendentin ja Hangon lintuaseman asemanhoitajan Aleksi Lehikoisen mukaan alustava näppituntuma tämän syksyn lintutilanteesta läntisellä Uudellamaalla on, että etenkin monien varpuslintujen määrät ovat viime vuosia pienempiä kylmän talven aiheuttaman korkean kuolleisuuden ja viime vuoden huonon pesimätuloksen takia. Viime kesän pesimätuotto jäi vaisuksi sateisen kesän takia. Myös käpytikkamäärät näyttävät tänä vuonna alhaisilta johtuen muun muassa viime vuoden huonosta käpysadosta. Käpytikkojen talvikuolleisuus viime talvena oli korkea, koska vähät kävyt eivät riittäneet koko talven ravinnoksi.
Muuttolintujen valtatiellä, Hangon lintuasemalla eli Haliaksella, on syksy lähtenyt toistaiseksi rauhallisesti käyntiin. Hankoniemi on tärkeä muuttoreitti länteen ja lounaaseen matkaaville linnuille, jolloin linnut ajautuvat niemen kärjessä sijaitsevalle asemalle. Tänä syksynä Haliaksen on jo ohittanut valtaosa kahlaajista, etenkin vanhoista linnuista. Samoin hyönteissyöjistä mm. kerttuset, useat kerttulajit, sirittäjät ja kultarinnat ovat jo pääasiassa lähteneet. Metsäkirvisen ja keltavästäräkin muutto alkaa olla pikkuhiljaa ohi. Silti Haliakselle riittää vielä tulijoita. Varpushaukan ja muiden petolintujen päämuutto on käynnistymässä. Näiden jälkeen on tulossa vielä monet vesilintulajit (kuten sorsat ja hanhet) ja siemensyöjien pikkulintujoukko. Tiaisten vaelluksesta odotetaan näyttävää, sillä pesinnät ovat tänä kesänä menneet hyvin.
Kylmän talven vaikutukset näkyvät lintuaseman laskentatuloksissa myös esimerkiksi merimetsojen määrissä. Näin vähän merimetsoja ei Haliaksella ole näkynyt moneen vuoteen. Haahkojen kesäisen poikuelaskennan tulokset näyttivät Haliaksella ja Tvärminnen alueella samansuuntaisilta - heikko vuosi. Suurin piirtein yhtä heikosti pesintä onnistui viime vuonna, ja sitä ennen heikompi vuosi on ollut vuonna 2003. Myös kyhmyjoutsenella ja valkoposkihanhella pesinnät epäonnistuivat, mutta merihanhella näytti menevän paremmin.
Kiinnostavana erikoisuutena Haliaksella on näkynyt kaksi punajalkahaukkaa, ensimmäinen 12.8. ja toinen 31.8.2010. Lajilla on ollut pienimuotoinen syysinvaasio maassamme, ja punajalkahaukkoja onkin näkynyt tänä syksynä tavallista runsaammin.
Lisätietoja: Aleksi Lehikoinen (Luonnontieteellinen keskusmuseo)
Den här e-postadressen är skyddad från spamrobotar, du måste ha Javascript aktiverat för att visa den
tai Mikael Kilpi (Forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia)
Den här e-postadressen är skyddad från spamrobotar, du måste ha Javascript aktiverat för att visa den
|
